Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

OECD-seminaarissa pohdittiin pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuutta - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 23.5.2008 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

OECD-seminaarissa pohdittiin pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuutta

 

Ringborg Gurria MajanenPääsihteeri Angel Gurrìa (kesk.) piti tasaisesti jakautunutta hyvinvointia pohjoismaisen mallin tärkeänä saavutuksena.

Pohjoismaiden 21. toukokuuta OECD:ssä järjestämä Nordic Model-seminaari keräsi salin täydellisen virkamiehiä, tutkijoita ja sidosryhmien edustajia pohtimaan pohjoismaisen mallin vahvuuksia ja heikkouksia, tulevaisuuden haasteita sekä mahdollisuuksia mallin "maailmanvalloitukselle". Yhtäältä mallilla nähtiin olevan vahvuuksia ja sen elementtejä voisi soveltaa muuallakin. Toisaalta haasteita on ja ilmaan heitettiin ajatus, pohdimmeko 20 vuoden kuluttua kysymystä "Nordic Model - why it failed"?

Talouskasvua tukevat politiikat ja kulttuuriset tekijät

Seminaarin ensimmäinen keskustelu alkoi perustavanlaatuisesta kysymyksestä: onko ylipäänsä olemassa yhtenäinen pohjoismainen malli? Yleisesti osallistujat tukivat mallin olemassaoloa, vaikka maiden välillä eroja onkin. Mistä tämä malli sitten koostuu ja mikä salaisuus sen takana on?

Pohjoismaissa on sitouduttu vapaisiin ja avoimiin markkinoihin ja siten hyödytty globalisaatiosta. Kuitenkaan mallissa kyse ei ole vain talouspolitiikasta, vaan sosiaalipoliittinen ulottuvuus on myös tärkeä. Merkittävänä pidettiin linkkiä vapaan kaupan ja talouden avoimuuden sekä kollektiivisen riskinjaon ja sosiaaliturvan välillä. Lisäksi maissa on painotettu muita politiikkoja, jotka tukevat talouskasvua. Tästä esimerkkinä käy koulutuspolitiikka, johon pohjoismaissa panostetaan huomattavasti ja jonka merkitys osaamiskeskeisessä taloudessa korostuu.

Kommenteissa korostettiin myös, että pohjoismaisen mallin syntyminen ei kuitenkaan ole ainoastaan poliittisen prosessin tulos, vaan taustalla vaikuttavat arvopohja ja siitä kumpuavat valinnat - tietoiset ja tiedostamattomat. Maita yhdistävät yhteinen kulttuuritausta, arvomaailma, historia, pieni koko ja protestanttinen etiikka.

Toisaalta maiden väliset erot saivat myös huomiota. Siinä missä Islannissa veroaste on alhainen ja maan järjestelmää voisi kuvata termillä "Nordic light", on esimerkiksi Ruotsi yksi maailman raskaiten verotettuja maita jo nyt. Sen sijaan sillä, kuuluuko maa EU:hun tai EMU:un vai onko se jäänyt niiden ulkopuolelle, ei nähty olevan niin suurta merkitystä ainakaan nykyisen, joskin lyhyen, kokemuksen perusteella. Sitoutuminen vapaisiin markkinoihin on tärkeintä.

Nordic disease - vapaamatkustajan taivas?

Pohjoismaisen mallin rahoittamiselle tulevaisuudessa kohdistuu yhä enemmän paineita - eikä vähiten tämänhetkisten väestöennusteiden vuoksi. Keskustelun toisena teemana pohdittiin haasteita ja ongelmia sekä voiko malli niistä huolimatta kestää. Riittääkö tulevaisuudessa veronmaksajia rahoittamaan hyvinvointivaltio vai onko sen lähtölaskenta alkanut?

Yhdeksi tärkeäksi elementiksi hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamisessa nostettiin työvoimapolitiikka ja työvoiman saatavuus. Työmarkkinoiden joustavuutta tulisi lisätä, työmäärää lisättävä, nuorten tulisi siirtyä työelämään aikaisemmin ja eläkkeelle lähtemistä tulisi lykätä myöhäisemmäksi. Erityisesti varhaiseläkejärjestelmät sai kylmää vettä niskaansa. Myös maiden heikko menestys maahanmuuttajien integroimisessa yhteiskuntaan oli kritiikin kohteena ja tähän nähtiin liittyvän potentiaalisen uhan. Tässä yhteydessä ei noussut esille syrjäytyviä nuoria menetettynä työvoimana, mihin suomalaisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota.

Erityisesti intohimoja herätti Nordic disease -käsite, jonka yhteydessä esiin nousivat suomalaisestakin keskustelusta tutut teemat järjestelmän passivoivasta vaikutuksesta ja sosiaalietuuksien väärinkäytöstä. Tämä koettiin uhkana koko järjestelmän tulevaisuudelle ja ongelmaan perättiin ratkaisuja ja keinoja saada vapaamatkustajat kuriin. Ratkaisumalleiksi ei kuitenkaan tarjottu juuri uutta, vaan puhe pyöri sääntöjen tiukentamisen ja kontrollin sekä kannustimien ympärillä.

Ilmaan heitettiin myös kysymys, pidämmekö muutaman vuosikymmenen kuluttua seminaarin aiheesta "Nordic model - why it failed?" Mallin kestävyyttä on vaikea arvioida ja tulevaisuus näyttää mikä sen kohtalo on, mutta toisaalta maat saivat kiitosta siitä, että ongelmat on tunnistettu ja niihin on etsitty lääkkeitä - tarvittaisiin vain poliittista tahtoa ja äänestäjien siunaus uudistusten läpiviemiseksi.

One size fits for all?

Vaikka seminaarin tavoitteena oli lisätä tietoisuutta pohjoismaisesta mallista ja käydä keskustelua sen toimivuudesta Pohjoismaissa, nousi esille myös kysymys mallin "vientikelpoisuudesta" ja onko se sellaisenaan sovellettavissa Pohjolan ulkopuolella. Yleisesti torjuttiin one size fits for all- lähestymistapa. Malli ei ole vientituote sellaisenaan ja sitä tuskin voi suoraan soveltaa muualle ilman paikallisten olosuhteiden ja erityispiirteiden huomioon ottamista. Sen sijaan tiettyjen elementtien lainaaminen nähtiin mahdollisena.

Toisaalta tässä yhteydessä muistutettiin, mitä pohjoismaisen mallin ylläpito vaatii. Hyvinvointivaltion rahoitus vaatii korkeaa työllisyys- ja veroastetta. Pohjolassa ihmiset ovat valmiita maksamaan suhteessa paljonkin veroja, mikäli niiden vastineeksi saadaan laadukkaita julkisia palveluja, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa. Näin ei ole välttämättä muissa maissa.

Seminaarin yhteenvedossa korostettiinkin sitä, että vertailemalla erilaisia järjestelmiä voimme kaikki oppia toisiltamme ja löytää ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Myös OECD:n roolista muistutettiin: järjestö voi tuottaa lisäarvoa keskusteluun poliittisten reformien läpiviemisessä.

 

Etlan raportti "The Nordic Model - Embracing Globalization and Sharing Risks":

http://www.etla.fi/files/1892_the_nordic_model_complete.pdf

Tulosta

Päivitetty 4.7.2008


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot