Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

UNESCO avasi kansainvälisen biodiversiteettivuoden 2010 Pariisissa - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 5.2.2010 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

UNESCO avasi kansainvälisen biodiversiteettivuoden 2010 Pariisissa

Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuoden 2010 kansainväliseksi biodiversiteettivuodeksi (International Year of Biodiversity, IYB). Vuoden tarkoituksena on kohottaa yleistä tietämystä biologisesta monimuotoisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä sekä nostaa aihe uudelleen kansainväliselle poliittiselle agendalle. Vuoden tärkeimpänä tavoitteena on pysäyttää biologisen monimuotoisuuden nopea häviäminen. UNESCO avasi kansainvälisen biodiversiteettivuoden järjestön päämajassa Pariisissa 21.–29.1.2010.

Avajaistilaisuus pidettiin 21.1. – 22.1. Sitä seurasi 25.1 – 29.1. järjestetty tiedekonferenssi, ”Biodiversity Science Policy Conference”, lukuisine sivutapahtumineen, joihin kuului muun muassa pienimuotoinen seminaari aiheesta: ”Sukupuoli ja biologinen monimuotoisuus”. Konferenssin lopputuloksena ilmestyi joukko poliittisille päättäjille suunnattuja suosituksia biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja säilyttämiseksi. Ne on tarkoitus esitellä tulevissa IYB:hen liittyvissä konferensseissa ja kokoontumisissa.

Politiikka, tiede ja biologinen monimuotoisuus

UNESCO IYB tiedekonferenssi oli suunnattu erityisesti tiedeyhteisölle ja poliittisille päättäjille. Sen tavoitteena oli saattaa nämä kaksi tahoa vuoropuheluun toistensa kanssa sekä esitellä samalla uutta tutkimustietoa biologisesta monimuotoisuudesta. Puheenvuorot olivatkin ensisijaisesti annettu kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenille, mutta puhujiksi oli kutsuttu myös kansainvälisten organisaatioiden ja hallitusten edustajia.

Poliittisen kiinnostuksen herättäminen ja oikean tieteellisen tiedon välittäminen poliittisille päättäjille on välttämätöntä biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi. Poliittisen tahdon puute nimettiin suurimmaksi syyksi siihen, että yli 20 vuotta Rio de Janeiron biodiversiteetti -sopimuksen solmimisen jälkeen ei edelleenkään ole ryhdytty riittäviin toimiin biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi eikä vuodelle 2010 asetettua kansainvälistä biodiversiteetti -tavoitetta ole saavutettu.

Toisaalta tarvitaan myös lisää (perus)tutkimusta biologisesta monimuotoisuudesta, koska edelleenkin siitä ja sen häviämisestä esitetyt luvut ovat pelkkiä arvioita. Konferenssissa puhuneet tiedemiehet kuitenkin painottivat, että tämä ei saa olla esteenä poliittiselle toimimattomuudelle, koska biologisesta monimuotoisuudesta on olemassa jo nyt tarpeeksi luotettavaa tutkimustietoa.

Ihminen ja biologinen monimuotoisuus

Biologinen monimuotoisuus on hävinnyt viimeisten vuosikymmenien aikana eri puolilla maapalloa nopeaa vauhtia ja tähän on syynä suurimmalta osin ihmistoiminta. Saasteet, ylikansoitus, luonnonvarojen liikakäyttö, vierasperäiset lajit ja ilmastonmuutos aiheuttavat yksittäisten kasvi- ja eläinlajien sekä kokonaisten ekosysteemien katoamista. Avajaistapahtumassa puhuneen kansainvälisesti tunnetun biologian tohtorin, E.O. Wilsonin, mukaan elämme nykyisin ”starwars” -vaihetta luonnon hyväksikäytön suhteen, ja suunta on huolestuttava.

Ekosysteemien ja siten myös eri elämänmuotojen säilyminen on riippuvainen biologisesta monimuotoisuudesta; myös ihmisen selviytyminen on siitä riippuvainen. Luonnon ekosysteemit tarjoavat niin sanottuja ekosysteemipalveluksia, joita myös ihminen hyödyntää jatkuvasti. Muutokset biologisessa monimuotoisuudessa vaikuttavat kokonaisten ekosysteemien toimintaan sekä niiden toimittamien palveluksien laatuun ja määrään. Siten biologisen monimuotoisuuden katoaminen heikentää myös ihmisten mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinojaan.

Ihmiset ovat sidoksissa luontoon myös toisella tavalla, nimittäin kulttuurisesti ja henkisesti. Alkuperäiskansat ja muut paikallisyhteisöt asuttavat usein ekologisesti herkkiä alueita, joista niiden toimeentulo ja kulttuurinen jatkuvuus on riippuvainen. Muutokset niiden luonnollisilla asuinalueilla johtavat useimmiten kulttuuriseen muutokseen. YK:n Alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtaja, Victoria Tauli-Corpuz, totesikin kulttuurien monimuotoisuuden olevan läheisesti sidoksissa biologiseen monimuotoisuuteen.

Biologisen monimuotoisuuden näkeminen uusin silmin

Tiedekonferenssin keskeiseksi kysymykseksi nousi se miten biologista monimuotoisuutta pitäisi suojella ja mitä pitäisi tehdä, että biologinen monimuotoisuus ja sen häviäminen otettaisiin vakavasti erityisesti poliittisessa päätöksenteossa. Painotettiin sitä, että perinteinen luonnonsuojelullinen lähestymistapa ei enää nykyisin riitä. Tarvitaan uusia näkökulmia biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja tutkimukseen.  

Suurimman ongelman muodostavat ihmisten asenteet, sillä ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus otetaan yleensä itsestään selvinä asioina. Lyhytnäköisessä voitontavoittelussa ei huomioida luonnon uusiutumiskykyä eikä ihmistoiminnan vaikutusta ekosysteemien kokonaistoimintaan. On tärkeää, että biologisen monimuotoisuuden suojelua perustellaan myös taloudellisesta näkökulmasta ja että biologisen monimuotoisuuden menetyksestä aiheutuvat tappiot huomioidaan taloudellisessa päätöksenteossa. 

Edellisen kaltaisen utilitaristisen näkökulman lisäksi biologisen monimuotoisuuden tutkimuksessa ja suojelussa pitää huomioida eettinen, moraalinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Esimerkiksi alkuperäiskansat omaavat hyödyllistä tietoa luonnosta ja sen kestävästä käytöstä, joten olisi tärkeää kuunnella heitä biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä politiikkoja laadittaessa. Lisäksi tulisi kiinnittää erityishuomiota eri sukupuolten tietämykseen biologisesta monimuotoisuudesta. Luontaistalouksissa työnjako on yleensä sukupuolittunutta, joten miesten ja naisten tieto aiheesta saattaa olla hyvin erilaista. Biologisen monimuotoisuuden suojelu toimii myös eräänlaisena vakuutuksena köyhyyttä vastaan ja on siten oleellinen Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle.   

Tärkeä osa biologisen monimuotoisuuden suojelutyötä on kuitenkin suuren yleisön valistaminen ja kouluttaminen biologiseen monimuotoisuuteen liittyvissä asioissa. Tässä UNESCO, koulutusta, tiedettä ja kulttuuria edistävänä YK:n erityisjärjestönä, voi näytellä tärkeää osaa.

Kansainvälinen biodiversiteettivuosi 2010

UNESCO edistää kansainvälisen biodiversiteettivuoden tavoitteiden toteutumista kaikilla viidellä sektorillaan (luonnon- ja yhteiskuntatieteet, kulttuuri, koulutus ja tiedotus). UNESCOn ohjelmista merkittäviä biologisen monimuotoisuuden suojelussa ja tutkimuksessa ovat Ihminen ja biosfääri (MAB), Kestävän kehityksen koulutus (ESD) ja Maailmanperintö. 

Kansainvälisen biodiversiteettivuoden 2010 aikana järjestetään useita merkittäviä konferensseja ja kokoontumisia eri puolella maailmaa. Näistä tärkeimpiä on syyskuussa kokoontuva YK:n yleiskokous ja lokakuussa Japanin Nagoyassa pidettävä biodiversiteettihuippukokous, jossa on tarkoituksena sopia uusista biodiversiteetti -tavoitteista. Toukokuun  22. päivä on julistettu kansainväliseksi biodiversiteettipäiväksi.

Lisätietoja:

International Year of Biodiversity 2010

United Nations: 2010 International Year of  Biodiversity

   

Tulosta

Päivitetty 11.2.2010


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot