Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Unesco: Konfliktit vievät 28 miljoonan lapsen tulevaisuuden - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 2.3.2011 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

Unesco: Konfliktit vievät 28 miljoonan lapsen tulevaisuuden

 

EFA Global Monitoring Report 2011Copyright: UNESCO

Aseelliset konfliktit estävät koulunkäynnin ja altistavat lapset seksuaaliselle väkivallalle ja muille ihmisoikeusloukkauksille, varoittaa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco. The hidden crisis: Armed Conflict and Education -raportti paljastaa piilossa olleen kriisin mittakaavan.

Raportin mukaan vuonna 2000 asetetut tavoitteet eivät toteudu suunnitellusti vuoteen 2015 mennessä. Vaikka perusopetuksen ja tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamisessa on edistytty merkittävästi, kokonaisuutena kuuden Koulutus kaikille -tavoitteen toteutumisessa jäädään pahasti. Erityisen vaikea tilanne on konfliktialueilla.

Suomen kahdenvälisestä opetusalan kehitysyhteistyöstä jo valtaosa kohdistuu konflikteista kärsineisiin maihin kuten Etiopiaan, Nepaliin, palestiinalaisalueille, Zimbabween ja Länsi-Balkanille.

Koulua käymättömien lasten määrä uhkaa Unescon mukaan jälleen kääntyä kasvuun. Koulun ulkopuolella olevien lasten määrä väheni nopeasti 106 miljoonasta 67 miljoonaan vuosina 2000–2008. Kehitys on 2000-luvun jälkipuoliskolla kuitenkin hidastunut huolestuttavasti. Nykyisellä kehityksellä koulua käymättömiä lapsia arvioidaan vuonna 2015 olevan 72 miljoonaa, eli enemmän kuin nyt.

Neljä miljoona lasta kouluun Etiopiassa

Suomen kumppanimaa Etiopia on onnistunut saamaan neljä miljoonaa lasta kouluun vuosikymmenessä. Koulun ulkopuolella oli 2,7 miljoonaa lasta vuonna 2008. Yleisen perusopetuksen saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä on mahdollista, mutta korkea koulupudokkaiden määrä uhkaa edistystä.

Liian monet lapset keskeyttävät koulun ennen perusopetuksen suorittamista muuallakin. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa joka vuosi 10 miljoonaa lasta jättää koulun kesken.Unescon mukaan tarvitaan lähes kaksi miljoonaa opettajaa lisää, jotta yleinen perusopetus voitaisiin saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Pelkästään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tarvitaan miljoona opettajaa lisää.  

Väkivallan pelko pitää tytöt kotona

Peruskouluikäisistä koulua käymättömistä lapsista 42 prosenttia eli 28 miljoonaa elää köyhissä, konflikteista kärsivissä valtioissa. Aseellisia konflikteja oli käynnissä 35 maassa vuosina 1999–2008.

Lapset ja opettajat joutuvat taisteluiden eturintamaan kouluihin kohdistuvien hyökkäysten takia. Afganistanissa kirjattiin ainakin 613 kouluihin kohdistunutta hyökkäystä vuonna 2009. Myös Luoteis-Pakistanissa aseistautuneet joukot tekivät lukuisia iskuja tyttökouluihin. Pohjois-Jemenissä 220 koulua tuhoutui tai vaurioitui hallituksien ja kapinallisten yhteenotoissa.

Raiskauksia ja seksuaalista väkivaltaa käytetään sodankäynnin keinona monissa maissa, minkä muun muassa Jugoslavian hajoamissotien ja Ruandan kansanmurhan jälkeen perustetut kansainväliset oikeusistuimet ovat todistaneet.

Silti siviiliväestöön kohdistuva väkivalta jatkuu sodankäynnin osana. Kongon demokraattisessa tasavallassa raportoiduista raiskauksista kolmasosa kohdistuu lapsiin. Seksuaalisen väkivallan pelko estää erityisesti nuorten tyttöjen koulunkäyntiä.

Ihmisoikeusloukkauksiin on puututtava päättäväisesti ja kansainvälisiin toimenpiteisiin ryhdyttävä, kun YK:n päätöslauselmia rikotaan. Seksuaalisen väkivallan käytöstä on rankaistava ja koulutukseen liittyviä ihmisoikeusloukkauksia on seurattava tarkemmin, raportti painottaa.

Kehitysavun tulisi sen mukaan hyödyttää entistä enemmän konflikteista kärsiviä maita. Myös pakolaisten oikeudet opetukseen on turvattava.

Sotilasmenot syövät koulutusta

Aseelliset konfliktit ohjaavat julkisia varoja koulutuksesta ja muista palveluista sotilasmenoihin. Monet köyhimmistä kehitysmaista käyttävät aseisiin enemmän varoja kuin perusopetukseen. Jos nämä 21 maata leikkaisivat sotilasmenojaan 10 prosentilla, ne voisivat rahoittaa 9,5 miljoonan lapsen koulunkäynnin.

Sotilasmenot ja turvallisuuspolitiikan painotukset rajoittavat myös avunantajamaiden resurssien käyttöä köyhimpien kehitysmaiden hyväksi. Tämä voi osaltaan lisätä epävakautta ja kansainvälisen kriisinhallinnan tarvetta.

Viimeisen viiden vuoden aikana perusopetuksen tuki on kasvanut merkittävästi Afganistanissa, muttei esimerkiksi Tšadissa, Keski-Afrikan tasavallassa tai Norsunluurannikolla. Rikkaiden maiden kuuden päivän sotilasmenoilla voitaisiin kattaa Koulutus kaikille -tavoitteiden vuotuinen 16 miljardin dollarin rahoitusvaje.

Opetuksen laiminlyöminen lietsoo konflikteja

Humanitaarisen avun järjestelmä toimii huonosti lasten koulunkäynnin turvaamisessa. Vain 2 prosenttia humanitaarisesta avusta kohdistuu opetukseen ja vain murto-osa humanitaarisista avuntarpeista opetukseen katetaan kansainvälisesti.

YK:n pakolaisjärjestön leireillä perusopetukseen osallistuu arabimaissa vain 42 prosenttia ja Aasiassa vain 39 prosenttia peruskouluikäisistä. Seurantaraportti esittää useita muutosehdotuksia konflikteista kärsivien maiden ulkopuolisen avustusrahoituksen uudistamiseksi.

Opetuksen laiminlyöminen lietsoo konflikteja, seurantaraportti varoittaa. Monissa konflikteista kärsivissä maissa on ”nuorisopullistuma” – yli 60 prosenttia väestöstä on alle 25-vuotiaita. Koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan tarjoa nuorille taitoja, joita he tarvitsevat välttyäkseen köyhyydeltä ja työttömyydeltä.

Taloudellinen ahdinko lisää väkivaltaisten konfliktien todennäköisyyttä.

Koulutus voi toimia rauhankasvatuksena. Liian usein koulut kuitenkin lisäävät sosiaalista eriarvoisuutta tai niitä käytetään suvaitsemattomuuden ja ennakkoluulojen lietsomisessa kansanryhmiä tai naapurikansoja kohtaan.

The hidden crisis: Armed conflict and education

Tulosta

Päivitetty 3.3.2011


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot