Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin voidaan vähentää - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 13.9.2011 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

Education at a Glance 2011: Oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin voidaan vähentää

OECD:n vuosittainen Education at a Glance –julkaisu vertailee OECD:n jäsenmaiden koulujärjestelmiä toisiinsa ja kertoo laajasti koulutuksen tilasta ja kehityksestä. Tällä kertaa tiedot ovat pääosin vuodelta 2009, mutta kehityksen kulkua seurataan osin vuodesta 1995 saakka.
 

Suomessa paljon keskustelussa olevaa sosio-ekonomisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin käsitellään vertailussa PISA -tutkimusten pohjalta. OECD-maissa noin kolmasosa syrjäytymisvaarassa (oppilaat, jotka PISA:n taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aseman indeksin mukaan sijoittuvat alimpaan neljännekseen) olevista on sellaisia, joiden oppimistulokset ovat paremmat kuin sosio-ekonominen tausta ennakoisi. Heikommista taustoista lähtevillä tytöillä oppimistulokset ovat huomattavasti poikia useammin paremmat kuin tausta antaisi odottaa. Alempien sosiaaliryhmien tytöistä 40 prosenttia ja pojista vain 23 prosenttia ylittää odotukset lukutaidon mittauksissa.

Vaikka oppimistulosten ja oppilaan taustan välinen riippuvuus on ilmeistä kaikissa maissa, on maiden välillä merkittäviä eroja riippuvuuden asteessa. Neljässä PISA-tutkimuksen kärkimaassa tai -alueella, Shanghai-Kiinassa, Etelä-Koreassa, Suomessa ja Kanadassa sosio-ekonomisen taustan vaikutus PISA-tuloksiin on OECD:n keskiarvoa pienempi. Lasten sosiaalisen taustan tuloksia heikentävää vaikutusta oppimistuloksiin voidaan siis lieventää.

Lukutaidon erot sosio-ekonomisen taustan mukaan näyttävät olevan suuret erityisesti Uudessa-Seelannissa ja Ranskassa. Alemmista sosiaaliryhmistä tulevat suoriutuvat muita heikommin. Myös maahanmuuttajataustaisten tulokset ovat heikommat kuin oppilaiden keskimäärin.

Koulutus tuo palkkaa –mutta epätasa-arvoisesti

Korkea-asteen koulutuksen saaneet ansaitsivat OECD-maissa vuonna 2009 keskimäärin yli 50 prosenttia enemmän kuin toisen asteen koulutuksen saaneet. Koulutustasosta riippumatta ero sukupuolten välillä on olennainen. Naisten palkat olivat OECD-maissa keskimäärin 78 prosenttia miesten palkoista, Suomessa 79 prosenttia. Palkkatasa-arvon näkökulmasta tasa-arvoisin OECD-maa oli Slovenia, jossa kaikki koulutusasteet yhteen laskettuna naisten palkat olivat 93 prosenttia miesten palkoista. Myös Espanjassa ja Unkarissa naiset yltivät vähintään 85 prosenttiin miesten palkoista.

Vaikka korkea-asteen tutkinnon suorittaneet toimivat samassa ammattiryhmässä kuin alemman tutkinnon suorittaneet, saivat he yleensä parempaa palkkaa kuin vähemmän koulutetut. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että koulutuksesta johtuen heidän oletetaan hallitsevan laajemmin erilaisia tehtäviä ja pystyvän sopeutumaan muuttuviin vaatimuksiin paremmin. Ero varsinkin johto ja vaativissa asiantuntijatehtävissä oli kuitenkin niin suuri, että pelkästään tehtävien monimuotoisuus ei sitä selitä. Neljän maan tarkastelun alustavat tulokset viittaavat siihen, että eroja selittävät paljolti myös toimialat tai yritysten koot. Korkeammin koulutetut toimivat aloilla ja suuremmissa yrityksissä, jotka pystyvät tarjoamaan parempia ansioita.

Suomessa korkea-asteen suorittaneita oli 39 prosenttia 25–34-vuotiaista ja 37 prosenttia 25–6 4-vuotiaista. Luvuissa ovat mukana opistoasteen suorittaneet, millä on vaikutusta erityisesti koko aikuisväestön korkea-asteen suorittaneiden suhteelliseen osuuteen. Suomalaiset nuoret aikuiset sijoittuvat koulutustasossa OECD-maiden sijalle 18.
 

Toisen asteen opintoihin menee Suomessa aikaa saman verran kuin OECD:ssä keskimäärin

Suomessa on vuosien mittaan ollut paljon esillä toisen asteen opintojen pituudet. Education at a Glance 2011:ssa esitellään ensi kertaa tietoa toisen asteen tutkinnon (lukio ja ammatillinen koulutus) suorittamisesta. Tavoiteajassa eli kolmessa vuodessa toiseen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa vuonna 2002 opintonsa aloittaneilla oli 69 prosenttia eli suurin piirtein OECD-maiden keskitasoa. OECD-maissa keskimäärin opinnot läpäisi 68 prosenttia aloittaneista.

Tytöt suorittavat aloittamansa opinnot tutkintoon saakka poikia useammin. Lukiokoulutuksessa tutkinnon suorittaa loppuun useampi kuin ammatillisessa koulutuksessa. Tosin Suomen poikien tutkinnon läpäisy (67 prosenttia aloittaneista) oli OECD-maiden poikien keskiarvoa (63 prosenttia) korkeampi. Tytöillä (77 prosenttia) läpäisy oli OECD:n tyttöjen keskimääräisellä tasolla (78 prosenttia).

Lisätietoja: 

opetusneuvos Kirsi Lindroos, Suomen pysyvä edustusto OECD:ssa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote aiheesta

OECD:n Education at a Glance -sivut





 



 

Tulosta

Päivitetty 26.9.2011


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot