Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen kehityspolitiikka heijastuspintana – OECD:n maatutkinnasta näkökulmia kehitysyhteistyöhön - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 5.10.2012 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

 

Suomen kehityspolitiikka heijastuspintana – OECD:n maatutkinnasta näkökulmia kehitysyhteistyöhön

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö olivat suurennuslasin alla keskiviikkona 26.9. järjestetyssä OECD:n kehitysapukomitean (DAC) maatutkinnassa. Koko päivän kestänyt käsittely oli osa komitean säännöllisesti jäsenmaistaan tuottamaa, kehitysyhteistyön eri osa-alueisiin pureutuvaa vertaisarviointiprosessia. Edellisen kerran vastaava syväanalyysi tehtiin vuonna 2007. Raportti maatutkinnan tuloksista komitean antamine kehitysehdotuksineen julkaistaan Helsingissä marraskuun alussa.

OECD:n kehitysapukomitea DAC (Development Assistance Committee) on 24 jäsenmaata yhteen kokoava OECD:n substanssikomitea, joka keskittyy kehitysyhteistyön laadun ja tehokkuuden parantamiseen hyvien käytäntöjen jakamisen sekä maiden keskinäisen yhteistyön ja yhdenmukaisten suuntaviivojen vahvistamisen kautta. Kehitysapukomitea tuottaa kunkin jäsenmaan kehitysyhteistyöstä 4-5 vuoden välein vertaisarvion, jonka tavoitteena on paitsi tarjota analyysiin perustuvia suosituksia ja konkreettisia kehitysehdotuksia arvioinnin kohteena olevalle maalle, myös luoda lisäarvoa komitean kaikille jäsenille oppimisen ja hyvien käytäntöjen jakamisen kautta. Samalla säännöllinen arviointi ja ryhmän luoma, kehittämiseen kannustava paine sitouttavat jäsenmaita rakentamaan ja ylläpitämään tavoitteellista ja tuloksellista kehitysyhteistyötä.

Suomelle vertaisarvio tuottaa ulkopuolisena ja laaja-alaisena analyysina arvokasta ja käytäntöön hyödynnettävissä olevaa tietoa. Edellisen kerran Suomea arvioitiin komitean toimesta vuonna 2007, ja tuolloin saaduista suosituksista useita on pantu täytäntöön. Tämänkertaisen arvion löydöksiä peilataan mm. helmikuussa 2012 uudistettua Suomen hallituksen kehityspoliittista ohjelmaa vasten. Ohjelman lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Lisäksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisessa kehityspolitiikassa korostuvat vihreän, osallistavan talouden periaatteet. Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteisiin ja ottaa aktiivisesti osaa vuoden 2015 määräajan jälkeisten, uusien maailmanlaajuisten kehitystavoitteiden muotoiluun. Alati muutosalttiimmaksi käyvässä toimintaympäristössä kansainvälinen yhteistyö erityisesti köyhimpien maiden itsenäisen, riippumattoman kehityksen edellytysten vahvistamiseksi on avainasemassa.

Kuva: Erja-Outi HeinoKuva: Erja-Outi Heino

Maatutkintamenettelyn mukaisesti arvioinnin kohteena olevan maan kehitysyhteistyötä arvioidaan kahden tarkkailijamaan voimin, joiksi Suomen kohdalla valikoituivat Sveitsi ja Itävalta. Kumpikin osallistui kahdella tarkkailijalla. Tarkkailijatiimin työtä tuki neljä OECD:n kehitysosaston sihteeristön jäsentä, joista yksi oli humanitaarisen avun asiantuntija. Lisäksi Romanian edustaja osallistui prosessiin OECD:n ulkopuolisena havainnoitsijana.

Kaikkiaan lähes vuoden kestävä vertaisarviointiprosessi on monivaiheinen. Aluksi arvioitsijatiimi suunnittelee arvioinnin toteutuksen ja aikataulun. Arvioinnin kohteena oleva maa toimittaa puolestaan tarvittavat tilastot ja taustatiedot kehitysyhteistyöstään. Arvioitsijatiimin vierailut arvioitavassa maassa sekä yhdessä kyseisen maan kehitysyhteistyökohteessa ovat keskeisessä roolissa muodostettaessa kuvaa maan kehitysyhteistyöstä aina organisoinnin ja päätöksenteon tasolta käytännön toteutukseen ja toiminnan tehokkuuteen. Tiimi muodostaa eri tahojen – muun muassa ulkoasiainministeriön ja sen yhden valitun kumppanimaassa sijaitsevan suurlähetystön, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajien – kanssa käymiensä keskustelujen perusteella kokonaiskuvan, joka sitten kootaan kehitysyhteistyön eri osa-alueet kattavaksi raportiksi. Suomen kehitysyhteistyötä tarkasteltiin lähemmin Helsingissä helmikuussa 2012 ja Nepalin pääkaupungissa Katmandussa maaliskuussa 2012. Nepal on yksi Suomen seitsemästä pitkäaikaisesta yhteistyömaasta. Suomen maaohjelma Nepalissa (hallitusten välinen kehitysyhteistyö) oli vuonna 2010 noin 12 miljoonaa euroa.

Pariisissa keskiviikkona 26.9. järjestetty, komitean jäsenet ja havainnoitsijat yhteen koonnut tapaaminen on Suomen vertaisarviointiprosessin kolmas vaihe, jossa vertaisarvioinnin yhteisen oppimisen periaate konkretisoitui. Kahdeksantuntisessa tapaamisessa syvennyttiin kuuteen kehitysyhteistyön ulottuvuuteen: strategisiin puitteisiin, kehityksen edistämiseen osana laajempaa poliittista kontekstia ja toimintatapaa, avun määrään ja määrärahojen kohdentamiseen, toiminnan organisointiin ja johtamiseen, tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen sekä humanitaariseen apuun. Tapaamisessa kurkistettiin ”kentälle” arvioitsijatiimin kertoessa matkastaan Suomen pitkäaikaiseen kumppanimaahan Nepaliin. Tiimi oli tutustunut koulutuksen, luonnonvarojen ja rauhanprosessin tukemiseen keskittyvään kehitysyhteistyöhön sekä suurlähetystötason näkökulmaan arvioinnissa tutkittuihin ulottuvuuksiin kuten kehityspolitiikan käytännön toimeenpanoon.

26.9. istunnossa tarkkailijamaat esittelivät havaintoihinsa perustuvan analyysin ja siitä johdetut kehitysehdotukset kustakin osa-alueesta, minkä jälkeen Suomi sai puheenvuorollaan kommentoida komitean esitystä. Tämän jälkeen keskustelu avattiin kysymyksille, kommenteille ja kokemusten vaihdolle jäsenten kesken. Useat kehitysapukomitean jäsenmaat osallistuivat keskusteluun. Parhaimmillaan maatutkinta toimii avoimesti ja vuorovaikutteisesti, kannustaen maita toimimaan yhä tehokkaammin niin omien kumppaneiden kehityspäämäärien saavuttamiseksi kuin yhdessä sovittujen avunantajastandardien ylläpitämiseksi.

Maatutkintakäsittelyn jälkeen arvioitsijatiimi ja arvioinnin kohteena oleva maa viimeistelevät raportin lopulliseen muotoonsa kehitysapukomitean jäsenmaiden hyväksyttäväksi. Suomen kehitysyhteistyötä käsittelevä raportti julkaistaan Helsingissä marraskuun alussa. Vakiintuneen käytännön mukaisesti kehitysapukomitea seuraa suositusten toimeenpanoa tekemällä vierailun pääkaupunkiin noin kahden vuoden kuluttua vertaisarvioinnista.

Keskiviikkoisen kokouksen päätteeksi kuultiin arviointiprosessia lähietäisyydeltä seuranneen Romanian edustajan vaikutelmia. Kehityspolitiikkansa rakentamisessa vielä alkutaipaleella olevan, OECD:n ulkopuolelta tulevan maan edustaja totesi puheenvuorossaan olevansa vaikuttunut sekä monta kotimaansa kehityspolitiikkaan sovellettavissa olevaa oppia rikkaampi. Romania kiteytti osuvasti arviointiprosessin arvon vertaisoppimisen lähteenä kuvailemalla sitä monitahoiseksi peiliksi – kukin maa voi heijastaa itseään suhteessa arvioivan ja arvioinnin kohteena olevaan maan käytänteisiin, hahmottaa paremmin nykyisen asemansa kehitysyhteistyön kentässä ja ammentaa oppimastaan kestävälle pohjalle rakentuvan kehitysyhteistyön toteuttamiseksi.

Lisätietoja: lähetystöneuvos Lotta Karlsson (lotta.karlsson@formin.fi)

Tulosta

Päivitetty 12.10.2012


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot