Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

OECD Forum 2013: nuorisotyöttömyyden ratkaisumalleissa oltava kaukonäköisyyttä - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 13.6.2013 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

OECD Forum 2013: nuorisotyöttömyyden ratkaisumalleissa oltava kaukonäköisyyttä

Ida Kreutzman,  Michael Spence, Andreas Schleicher, Ben Lyons ja David HoeyVasemmalta oikealle: Ida Kreutzman, Michael Spence, Andreas Schleicher, Ben Lyons ja David Hoey/Kuva: Kirsi Lindroos

 

 

 

 

 

 

 

Nuorisotyöttömyys ja keinot sen torjumiseksi olivat yhtenä OECD ministerikokouksen ja sen yhteydessä järjestetyn foorumin tärkeänä teemana. Keskusteluissa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että nuorisotyöttömyyden yhteydessä puhutaan usein liian lyhyestä ajanjaksosta yksilön elämässä. Tulisi tarkastella koko elämän jatkuvaa työuraa ja kuinka sitä voidaan tukea. Nuorten työllistymistä edistettäessä on myös löydettävä ratkaisumallit sille, kuinka osaamista on mahdollista kartuttaa elämän varrella ja pätevöityä uusia haasteita varten. Vasta silloin ollaan yhteiskunnallisesti ja yksilön tasolla kestävällä tiellä.

Yleisestikin keskustellaan nuorisotyöttömyyden yhteydessä aivan liian lyhyestä ajanjaksosta ihmisen elämässä. Tulisikin pohtia koko elämän jatkuvaa työuraa ja miten sitä tukea. Vasta silloin ollaan yhteiskunnallisesti ja yksilön tasolla kestävällä tiellä.

Foorumin From school to Work –tilaisuudessanuorisoa edusti paneelissa Ida Kreutzman, OBESSU, Euroopan laajuisesta opiskelijoita edustavasta järjestöstä. Hän kertoi, miten turhauttavaa on opiskella taitoja, joilla ei sitten tulekaan olemaan käyttöä työelämässä koulun loputtua. Toisaalta motivaatiota syö se, että ei saa opiskeluaikana riittävästi paneutua asioihin, jotka kiinnostavat. Hän paheksui myös sitä, että nuoria syyllistetään nuorisotyöttömyyden paineessa asioilla, joille he eivät itse edes mahda mitään ja se taas aiheuttaa lisää turhautumista. Hän korosti, että jokaiselle nuorelle on luotava oma urapolku ja tueksi on nuoren saatava ohjausta.

BIAC:n (The Businees and Indrustry Advisory Committee to the OECD) edustaja Phil O`Reilly totesi, että työnantajat eivät oikein tiedä, mitä opiskelijoiden osaamiselta toivoa, koska työelämässä muutosnopeus on niin huima. Hän puhui yleisten sosiaalisten taitojen puolesta ja vaati ammatillisia opintoja työelämäosaamisen lisäämiseksi jo peruskouluun. Hän korosti, että ammatillinen koulutus tarvitsee yhteistyötä akateemisen koulutuksen kanssa, koska ammattiosaajien sivistysosaamisesta on pidettävä huolta. Ja hän haastoi kaikki osapuolet aktiivisesti osallistumaan koulutusuudistuksien suunnitteluun ja läpivientiin. Hänkin korosti opiskelijaohjausta ja vaati sitä myös lasten ja nuorten vanhemmille, joiden ajantasaiset tiedot koulu- ja työelämästä on saatava kuntoon. Vanhempien ohjausmerkitys on vahva.

Sydneyn yliopiston Michael Spence pohdiskeli sitä, mihin yliopistojen tulisi koulutuksen ja työelämän kartalla keskittyä. Hän mukaansa ainakin siihen, missä yliopisto on hyvä. Eli uuden tiedot tuottamiseen. Yliopisto on ainut paikka, voidaan sekä opiskella että tuottaa tutkimuksella jotain uutta. Sen johdosta sen tulee olla ympäröivän yhteiskunnan suuntaan aktiivisessa yhteydessä, tunnistaakseen olemassa olevia haasteita ja tiedontarpeita.

Ben Lyons, Intern Aware, toi keskusteluun näkökulmaa nuorten työharjoittelusta. Työharjoittelu toimii korvaamattomana siltana koulutuksen ja työelämän välillä. Usein on huomattu, että työkokemus voi olla nuoren tulevaisuuden kannalta jopa merkittävämpää kuin tutkinto. Työharjoittelumahdollisuuksia on yleisesti ihan liian vähän, sääntöjä ei ole ja palkkaus kovin pientä. Hänen mielestään tarvitaan huomattavasti lisää koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyötä asiassa.

WorldSkills:ä tilaisuudessa edusti David Hoey. Hän aloitti puheenvuoronsa korostaen julkisen ja yksityisen sektorin korvaamatonta yhteistyötä koulutuksesta työelämään siirryttäessä. Hän nosti Suomen esimerkiksi siitä, miten ammatillisen koulutuksen vetovoimaa voidaan tehokkaasti lisätä. Suomessa vuonna 2005 järjestettyä WorldSkills tapahtumaa rummutettiin aktiivisesti julkisuudessa ja oppilaille mahdollistettiin ilmainen vierailu tapahtumassa. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta tapahtuman onnistumiseksi oli muutenkin hyvin tiivistä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät lähtivät nousuun ja ammatillinen koulutus on edelleen hyvin suosittu. Tänä kesänä OECD on mukana järjestämässä WorldSkills tapahtumaa Liepzigissä Saksassa.

Andreas Schleicher esitteli tilaisuudessa OECD:n taitostrategiatyötä ja PIAAC:n eli OECD:n aikuisten osaamistutkimuksen esitutkimuksen aikana esille tulleita tietoja. Hän painotti sitä, että mikäli nuori sekä opiskelee että tekee työtä samaan aikaan, on taitojen oppiminen huipussaan, myös pelkkää opiskelua tehokkaampaa. Mutta käänteisesti on myös sitten niin, että mikäli nuorella ei ole mahdollisuutta kumpaankaan, on taantuminen dramaattista heti peruskoulu jälkeen. Andreas painotti, että ensi arvoisen tärkeää on huolehtia maan koulutusjärjestelmän toimivuudesta, sovittava elinikäisen oppimisen turvaavat resurssivastuut ja löydettävä ihmisille sopivat keinot osallistua oppimiseen. PIAAC:n tulokset julistetaan 8.10.2013.

OECD Week 2013: Paris, May 28-30

The OECD Survey of Adult Skills

Lisätietoja: Opetusneuvos Kirsi Lindroos  (kirsi.lindroos@formin.fi)

Tulosta

Päivitetty 13.6.2013


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot