Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomessa on maailman osaavin kansa, mutta.. - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 8.10.2013 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

Suomessa on maailman osaavin kansa, mutta..

piaac enNäin opetusministeri Krista Kiuru veti tiedotustilaisuudessa 8.10. yhteen Suomen menestyksen OECD:n PIAAC-tutkimuksessa. Hän iloitsi yhdessä työministeri Ihalaisen kanssa tuloksista ja piti tilannetta seurauksena onnistuneesta ja pitkäjänteisestä kehittämistyöstä koulutuksen alalla ja tehdyistä poliittisista valinnoista.  Ministeri Kiuru sanoi, että hallitusohjelmassa luvattu suomalaisten oleminen maailman osaavin kansa alkaa olla aika lähellä.

Ministeri Kiuru kuitenkin jatkoi samaan hengenvetoon, että parantamisen paikkaa kuitenkin on. Ensinnäkin aikuisista suurella osalla on puutteelliset taidot osallistua työelämään tai jopa selvitä arjesta. Ikäryhmien väliset erot Suomessa ovat muutenkin tutkimuksen suurimmat! Ministeri Kiuru korosti, että jatkossa on huolehdittava ohjauksen ja muun kehittämisen tuella siitä, että kaikkien aikuisten osaamista vahvistetaan ja ikäryhmien välisiä eroja tasataan. Nyt osaaminen kasautuu selvästi aikuisille, jotka aktiivisesti osallistuvat aikuiskoulutukseen ja se osoittaa elinikäisen oppimisen positiiviset vaikutukset yksilölle. Ministeri Kiurun mukaan elinikäisen oppimisen tulee olla osana koko kansan sivistystahtoa, koska sekin näkyy, mikä on tilanne aikuisella, joka ei osallistu mihinkään aikuiskoulutukseen.

Nuoret ovat tutkimuksessa pärjänneet vanhempia paremmin ja se osoittaa, miten on suuri merkitys laadukkaalla perusopetuksella. Ministeri Kiuru kuitenkin totesi, että joulukuussa tulevat PISA tutkimustulokset jännittävät jo nyt, koska merkkejä osaamisen heikkenemisestä on jo ilmassa. Syinä hän luetteli koulujen erojen kasvun, jossa taustalla ovat oppilaiden perheiden sosiaaliset ongelmat, maahanmuuttajien määrä ja työttömyys, jotka keskittyvät asuinalueiden eriytyessä. 

Työministeri Lauri Ihalainen kiitteli PIAAC tutkimusta sen keskittyessä elämänhallinnan kannalta keskeisiin asioihin. Hänen mukaansa esillä olivat myös taidot, jotka tukevat kansalaista tiedonkäsittelyyn, sosiaaliseen kanssakäymiseen, uuden oppimiseen ja joustavaan siirtymiseen ammatista toiseen, eikä jäämään työstä työttömäksi, kun työpaikka menee alta. Suomessa lakkaa joka päivä 400 työpaikkaa ja sama määrä syntyy uusia, joihin tarvitaan tekijöitä ja osaaminen mahdollistaa ihmisten muuntumista. Ministeri arvioi, että vaikka iäkkäämpi väki on tutkimuksen mukaan osaamiseltaan nuorempaa heikompaa, on tällä kansanjoukolla valtavasti ”hiljaista tietoa” ja kokemusta, joka pitää tunnustaa ja tunnistaa.

Ministeri Ihalainen sanoi, että suuri haaste Suomessa on se yli 100 000 nuoren joukko, joka on kokonaan ilman toisen asteen tutkintoa. Koulutuksen ja työelämän yhteydestä on huolehdittava ja varmistettava nuorille osaamista, jolla on käyttöä työelämässä. Hän muistutti, että vaikka Suomella on vahva osaamisjärjestelmä, haluavat useat muutkin maat olla maailman parhaita osaamiseltaan.

Tiedotustilaisuuden jälkeen pidettiin pienoisseminaari, jossa Suomen PIAAC tutkimuksen tutkijat professori Antero Malin ja tutkija Sari Sulkunen esittelivät tarkemmin PIAAC:a. Paikalla oli laaja joukko sidosryhmien edustajia. Tutkija kävivät läpi yksityiskohtaisesti läpi PIAAC tuloksia suomalaisittain ja korostivat, että valtavasti jää tutkimuksen ulkopuolelle osaamista, jota ei tutkimuksella voida osoittaa. He korostivat sitä, että nyt koottu tietomäärä tulee saada monipuoliseen jatkotutkimukseen.

PISA:a ja PIAAC:a eivät ole vertailukelpoisia keskenään, vaikkakin tulokset ovat samansuuntaisia. Sen sijaan PIAAC tuloksia on hyvä verrata vuonna 1998 tehtyyn aikuisten kansainväliseen lukutaitotutkimukseen. Ja siihen verrattuna alle 24 –vuotiaiden nuorten osaaminen on heikentynyt. Kiinnostavaa on myös se, että naisten ja miesten taidoissa ei juurikaan ole eroja, ei nyt eikä vuonna 1998 tehdyssä tutkimuksessa. Päinvastoin PISA:tutkimuksen tuloksissa tyttöjen ja poikien välillä erot Suomessa ovat maailman suurimmat. Tietoja PIAAC:sta löytyy sivuilta www.piaac.fi , josta myös linkki aiemman tutkimuksen tuloksiin.

Tutkijat ottivat esille myös PIAAC:n ulkopuolelle jääneiden iäkkäiden kansalaisten tietotekniikkataidot: suomalaistenkin osalta ongelmia on jo alle 65-vuotiaiden osaamisessa, mutta miten onkaan yli 65–vuotiaiden laita tilanteessa, jossa yhä enemmän asiat viedään netissä hoidettavaksi.

Suomen alueelliset erot osaamisessa ovat nähtävissä siinä, että pääkaupunkiseudulla tulokset ovat parhaimmat ja Pohjois- ja Itä-Suomessa heikoimmat. Samoin kaupunkimaisissa kunnissa on vertailussa menestytty paremmin kuin maaseutumaisissa. Tämä selittyy niin ikä- kuin koulutusrakenteella.

Aikuiskoulutuspolitiikka yksikön johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:stä piti PIAAC tutkimuksen huonoimpana uutisena yli 55-vuotiaiden tilannetta, joka on Suomessa vain OECD:n keskitasoa.  Tässä joukossa on runsaasti ihmisiä, jotka eivät ole osallistuneet aikuiskoulutukseen ja elinikäisen oppimiset taidot ovat osalla hyvin heikot. Miten tässä tilanteessa voi onnistua työurien pidentäminen? Aikuiskoulutuksen on panostettu runsaasti viimevuosien aikana ja hän kyselikin, onko kohdennus ollut oikea, eikö resursseja ole kuitenkaan ollut tarpeeksi ja mitä nyt pitäisi tehdä?

Johtaja Kangaspunta pohti, onko aikuisten ohjaukseen panostettava jatkoissa enemmän ja onko hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa mainittu ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus ja ohjaus siirrettävä OKM:lle ja otettava ainakin osittain opintosetelit käyttöön. Kangaspunta ja TEM:n osastopäällikkö Tuija Oivu molemmat tähdensivät OKM:n ja TEM:n tiivistä yhteistyötä jatkossa. Osastopäällikkö Oivu iloitsi PIAAC:n merkityksestä Team Finland työlle. Hänen mukaansa työnantajille on erinomainen OECD:n viesti Suomen osaavista nuorista. Hän korosti aikuiskoulutuksen merkitystä tuloksille ja vapaan sivistystyön merkitystä siinä. Hänen mukaansa osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisjärjestelmään on edelleen kehitettävä. Lopuksi hän kyseli, olisiko nyt Noste2-ohjelman aika.

Lopuksi

OECD Skills Outlook 2013Jatkotoimia Suomessa suunniteltaessa ei pidä unohtaa sitä, että OECD:n PIAAC tulokset on julkaistu järjestön ensimmäisenä Skills Outlook –raporttina . Kyse on siis merkittävästä asiasta OECD:n taitostrategian toimeenpanossa. Kyseinen taitostrategia julkistettiin OECD:n ministerikokouksen yhteydessä keväällä vuonna 2013 ja toimeenpanoprosessi tulee sisältämään runsaasti tietoja ja osaamista, josta Suomellakin jäsenmaana on paljon ammennettavaa.

Teksti:  Opetusneuvos Kirsi Lindroos

Tulosta

Päivitetty 12.11.2013


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot