Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomi tutki Norjan kehitysyhteistyötä OECD:n maatutkinnassa - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 7.11.2013 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

Suomi tutki Norjan kehitysyhteistyötä OECD:n maatutkinnassa

Pariisissa toimiva taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (Organisation for Economic Co-operation and Development, OECD) tekee vertaisoppimisen hengessä säännöllisesti maatutkintoja jäsenmaistaan useilla eri sektoreilla. OECD:n kehitysapukomitea (Development Assistance Committee, DAC) tutkii vuosittain noin viiden jäsenmaan kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä. Tutkintojen tarkoituksena on tarkastella kattavasti maiden politiikkoja ja oppia muilta jäsenmailta. Viime vuoden tutkittaviin kuului mm. Suomi.

Kuva: Suomen pysyvä edustusto OECD:ssäNorjan kehitysyhteistyön maatutkinta OECD:n kehitysapukomiteassa (DAC).

Norjan kehitysyhteistyön maatutkintaa käsiteltiin kehitysapukomitean istunnossa 6.11.2013. Puhetta johti poikkeuksellisesti portugalilainen varapuheenjohtaja Ana Paula Fernandes, sillä puheenjohtaja Erik Solheim oli jäävi Norjan entisenä kehitysministerinä. Jokaisessa tutkinnassa kaksi muuta jäsenmaata toimii tutkijoina. Norjan tutkijoina olivat tällä kertaa Suomi ja Italia.

Kuva: Suomen pysyvä edustusto OECD:ssäSuomen tutkijat Pekka Hukka ja Lotta Karlsson Norjan tutukintatilaisuudessa.

Varsinaista tutkintatilaisuutta edeltää usean kuukauden tutkintatyö. Norjan tutkijat, Suomesta ulkoasiainneuvos Pekka Hukka ulkoasianministeriön kehityspoliittiselta osastolta Helsingistä ja lähetystöneuvos Lotta Karlsson Suomen pysyvästä OECD-edustustosta Pariisista, kävivät mm. viikon ajan muun tutkintatiimin kanssa yksityiskohtaisia keskusteluja Oslossa Norjan ulkoasiainministeriössä sekä kehitysyhteistyövirasto Noradissa. Karlsson myös veti tutkintatiimin kenttämatkaa Guatemalaan. OECD:n kehitysapukomitean maatutkintoihin kuuluu aina kenttämatka johonkin tutkittavan maan kehitysyhteistyökohteeseen, sillä usein asiat näyttävät paikan päällä hieman erilaisilta kuin paperilla.

Molemmat Suomen tutkijat tuntevat OECD:n järjestönä: Hukka toimi aiemmin Suomen pysyvän edustajan sijaisena OECD:ssä. Karlsson puolestaan edustaa Suomea OECD:n kehitysapukomiteassa. Molemmilla on myös useiden vuosien kenttäkokemus kehitysyhteistyöstä Afrikassa. Silti he painottavat, että tärkeintä oli aloittaa tutkintatehtävään valmistautuminen ottamalla suora yhteys omiin työtovereihin kentällä: "Linjat kävivät kuumina, kun haastattelimme Suomen suurlähetystöissä parhaillaan toimivia kollegoita Addis Abebasta, Maputosta, Nairobista, Dar es Salaamista, Lusakasta, Managuasta ja Katmandusta heidän kokemuksistaan työskentelystä Norjan kanssa", Suomen tutkijat kertovat.

OECD:n sihteeristöllä on jo toimialueensa rajauksen johdosta suhteellisen vähän suoraa kosketusta kehitysmaihin, ja se turvautuukin tutkinnoissa pitkälti jäsenmaiden kenttätason asiantuntemukseen. OECD:n sihteeristö näki, että Suomi nosti oikeanlaisia kysymyksiä tarkasteluun ja esitti kiitoksensa perinpohjaisesta tutkintaan valmistautumisesta ja asiantuntevasta osallistumisesta – perinteiseen tyyliin kirjelmöimällä Suomen OECD-suurlähettiläälle. Puolestaan Italian tutkijoista toinen oli asunut Guatemalassa 1990-luvulla, mikä erityisesti auttoi asioiden laittamista oikeisiin mittasuhteisiin tutkinnan aikana.

Kuva: Suomen pysyvä edustusto OECD:ssäSuomen veti tutkintatiimin kenttämatkaa Guatemalaan.

"Kehitysapukomitean maatutkinnoilla on tietty standardiformaatti, mutta toisaalta sen sisällä on suhteellisen paljon liikkumavaraa. DAC:in voima ja samalla heikkous ovat siinä, kuinka hyvin se pystyy havainnoimaan kehitysyhteistyön muutoksia. Yksi tutkintahypoteesimme oli, että Norjan osallistumisessa avunantajien yhteiseen koordinaatioon maatasolla oli nähtävissä laskeva trendi. Hypoteesi pohjautui puhtaasti omilta suurlähetystöiltämme kehitysmaista keräämiimme havaintoihin. Kuten tutkinta-aineistosta huomataan, havainto pystyttiin todentamaan ja se päätyi tutkinnan löydökseksi asti. Asia nostettiin tarkasteluun niin Oslossa kuin Guatemalassa", tutkijat toteavat.

"Norja antaa kokoonsa nähden runsaasti kehitysapua. Se on myös luonut uusia toimintatapoja kehitysyhteistyöhön ja kohdentaa varoja eri tavalla kuin monet perinteiset avunantajat. Vilkas keskustelu toi esiin myös koko avunantajayhteisön haasteita liittyen esimerkiksi kehitysavun tuloksiin, mikä toivottavasti vie komiteaa lähemmäksi konkretiaa. Norjan kokemukset antavat myös eväitä DAC:issa pian alkavaan keskusteluun kehitysavusta vuoden 2015 jälkeen."

Tulosta

Päivitetty 7.11.2013


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot