Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

OECD:n investointiympäristön kehittämisen työkalun päivitystyö on käynnistynyt Suomen ja Myanmarin johdolla - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 1.4.2014 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

OECD:n investointiympäristön kehittämisen työkalun päivitystyö on käynnistynyt Suomen ja Myanmarin johdolla

OECD:n investointiympäristön kehittämistä koskevan instrumentin PFI:n (Policy Framework for Investment) päivittämis- ja tarkistamisprosessi on käynnistynyt. PFI on auttanut vuodesta 2006 alkaen yli 25 kehitysmaata kehittämään näiden omiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin perustuen omaa investointiympäristöään. Instrumentille on ollut tilausta ja käyttäjävaltiot ovat kokeneet työkalun hyödylliseksi. Kahdeksassa vuodessa on sekä kansainvälinen toimintaympäristö että kansallinen tavoitteenasettelu muuttunut siinä määrin, että PFI:n päivittäminen ja tarkistaminen katsottiin tarpeelliseksi. Tätä varten perustettiin työryhmä, joka on avoin niin OECD:n jäsenille kuin ei-jäsenillekin ja tulee konsultoimaan kansalaisyhteiskuntaa, etujärjestöjä ja liike-elämää. Työryhmä aloitti virallisesti työskentelynsä 24.3. ja sen kanssapuheenjohtajina toimivat Myanmar ja Suomi.

Kuva: OECD
PFI Task Force työssään 24.3.2014

Taloudellinen kehitys edellyttää yksityisiä kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Investointien vaikutus esimerkiksi kehitysmaiden valtion taloudelliseen kehitykseen riippuu erityisesti siitä, missä määrin ne tukevat talouspolitiikassa määriteltyjä keskeisiä tavoitteita kuten köyhyyden vähentämistä, työllisyyden lisäämistä, veronkannon kehittämistä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Investointiympäristön vastuullinen kehittäminen edellyttääkin laaja-alaista, kaikkien relevanttien politiikka-alojen tarkastelua osana laajempaa kokonaisuutta.

Investointiympäristön kehittämistä varten OECD:n piirissä käynnistettiin vuonna 2003 työ erityisen instrumentin, investointien politiikkaviitekehyksen (Policy Framework for Investment, PFI) laatimiseksi. Instrumentin laatimisen yhteydessä käytiin OECD:n historian kattavin sidosryhmien konsultaatiokierros. Kansalaisyhteiskunta, etujärjestöt ja liike-elämä antoivat kaikki vahvan panoksensa PFI-työkalun kehittämiseen. Instrumentti otettiin käyttöön vuoden 2006 OECD:n ministerikokouksen yhteydessä.

PFI:n perusideana on se, että valtiot voivat yksin ja alueelliseen yhteistyöhön perustuen sekä kansainvälisten järjestöjen tuella käydä PFI:n kysymyskehikon pohjalta läpi omaa investointiympäristöään ja siihen vaikuttavia yksittäisiä politiikanaloja. Kysymykset auttavat kehittämään investointipolitiikkaan vaikuttavia osa-alueita ja lainsäädäntöä tarkoituksenmukaiseen suuntaan. PFI käsitti alun perin kymmenen eri politiikan lohkoa (varsinaisen investointipolitiikan, investointien edistämisen, kauppa-, kilpailu- , työvoima- ja veropolitiikan, yrityshallinnon, vastuullisen liiketoiminnan, infrastruktuurin, rahoituksen sekä julkishallinnon).

Vaikka PFI:n "check list" ja kysymykset joustavat eri maiden tarpeiden mukaan, on kahdeksan vuoden ja kolmenkymmenen yksittäisen investointitarkastelun pohjalta kertynyt arvokasta kokemusta, joka mahdollistaa instrumentin päivittämisen ja tarkistamisen nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Myös maailmanlaajuinen investointiympäristö on muuttunut ja uudenlaisia investoijia on ilmaantunut markkinoille. Instrumentin soveltamisesta saatu näyttö (PFI-tarkastelut on tehty seuraavista maista: Sambia, Burkina Faso, Mosambik, Botswana, Tansania, Mauritius, Nigeria, Intia, Kiina, Vietnam, Indonesia, Laos, Malesia, Myanmar, Filippiinit, Egypti, Marokko, Tunisia, Jordania, Ukraina, Venäjä, Kazakstan, Peru, Costa Rica, Kolumbia) on osoittanut, että esimerkiksi ympäristöön, sukupuolten tasa-arvoon, taitoihin, alueelliseen kehitykseen ja innovaatiopolitiikkaan liittyvää tarkastelua ja kysymyksiä tulee vahvistaa.

PFI:n tarkastelu käynnistyi 24.3. OECD:n Kaakkois-Aasian alueellisen foorumin yhteydessä Balilla Myanmarin (suunnittelu- ja talouskehitysministeriön Aung Naing Oo) ja Suomen (pysyvä edustaja OECD:ssä Okko-Pekka Salmimies) yhteispuheenjohtajuuden avulla. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa päästiin heti keräämään arvokasta loppukäyttäjäkokemusta ja vertailemaan kuuden ASEAN-maan kokemuksia instrumentin soveltamisesta. PFI:n horisontaalisen luonteen katsottiin hyödyttäneen myös muissa poikkihallinnollisissa hankkeissa kuten maanomistukseen liittyvissä uudistuksissa. Työryhmä tulee kokoontumaan myös muilla alueilla, ainakin eteläisessä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

PFI:n vahvuuksia ovat käyttäjälähtöisyyden, joustavuuden ja horisontaalisuuden lisäksi kysyntälähtöisyys. Uudistamisen yhteydessä on tarkoitus kerätä huomiota ja kommentteja sidosryhmiltä, erityisesti kansalaisjärjestöiltä, etujärjestöiltä ja yksityisen sektorin toimijoilta. Tarkistus on määrä saattaa päätökseen OECD:n ministerikokoukseen toukokuuhun 2015 mennessä. Uudistettu PFI tulee olemaan OECD:n keskeisiä kontribuutioita YK:n Post 2015 kehitystavoitteita käsittelevään korkean tason konferenssiin.

Okko-Pekka Salmimies

Suomen pysyvä edustaja OECD:ssä

Tulosta

Päivitetty 1.4.2014


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot