Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen ja Viron kansliapäälliköt OECD:ssä - hallintopolitiikan maatutkinnasta alustavia johtopäätöksiä - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 22.9.2014 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

Suomen ja Viron kansliapäälliköt OECD:ssä - hallintopolitiikan maatutkinnasta alustavia johtopäätöksiä

Suomen ja Viron ministeriöiden kansliapäälliköt vierailivat OECD:ssä 15.–16. syyskuuta. Vierailu liittyi OECD:ssä valmisteilla olevaan kahden maan yhtäaikaiseen hallintopolitiikan maatutkintaan. Tutkinta kohdistuu kehittämistarpeisiin poliittisessa päätöksenteossa ja ministeriöhallinnon strategisessa ohjauksessa sekä sähköisessä hallinnossa. Ensimmäistä kertaa OECD:n historiassa kahden jäsenmaan järjestelmiä tarkastellaan tällä tavoin rinnakkain.

Kansliapäälliköt
Kuva: OECD

Suomen ja Viron ministeriöiden kansliapäälliköt vierailivat OECD:ssä 15.–16.9. Vierailu liittyi OECD:ssä valmisteilla olevaan kahden maan yhtäaikaiseen hallintopolitiikan maatutkintaan. Harvinaislaatuinen vertaileva maatutkinta kohdistuu poliittisen päätöksenteon ja ministeriöhallinnon strategisen ohjauksen sekä sähköisen hallinnon kehittämistarpeisiin.

Ensimmäistä kertaa OECD:n historiassa kahden jäsenmaan järjestelmiä tarkastellaan tällä tavoin rinnakkain. Historiallista oli myös se, etteivät koskaan aikaisemmin järjestössä ole vierailleet kahden maan kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköt yhdessä. Kansliapäälliköt otti vastaan OECD:n pääsihteeri Angel Gurría.

Hallintorajat ylittävät haasteet edellyttävät budjetti- ja sisältösuunnittelun kytkemistä

OECD:ssä on viime vuosien aikana pyritty selvitysten, vertailujen ja politiikkasuositusten kautta vastaamaan talouskriisin jälkihoitoon liittyviin jäsenmaiden tarpeisiin. Nämä tarpeet ja haasteet ovat enenevässä määrin luonteeltaan hallinnon rajat ylittäviä ja horisontaalisia. Esimerkiksi puhtaan teknologian, uusiutuvien luonnonvarojen ja osaamispääoman tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen talouskasvun aikaansaamiseksi edellyttää kokonaisvaltaista tavoitteenasettelua ja eri politiikkojen yhteensovittamista, asioiden tarkastelua "whole of government" -näkökulmasta.

Kansliapäälliköiden vierailu tarjosikin poikkeuksellisen mahdollisuuden hallinnonalojen rajat ylittävälle keskustelulle kahden maan kokemuksia ja näkökulmia vertaillen. Julkishallintoa ja sen kehittämistä koskevassa pohdinnassa nousi voimakkaasti esiin tarve kehittää hallinnon rakenteita, johtamisjärjestelmiä ja työskentelytapoja vastaamaan nykyistä paremmin erityisesti poikkihallinnollista työtä ja horisontaalisten aiheiden käsittelemistä koskeviin haasteisiin.

OECD:n sihteeristö totesi tämän edellyttävän erityisesti valtionhallinnon johtamisjärjestelmässä budjettimenettelyjen ja politiikan sisältöohjelmien toisiinsa kytkemistä, resurssien kohdentamisen joustavoittamista sekä johtamisen napakampaa valjastamista tavoitteisiin pyrkimiseen. Näin tekemällä voidaan lisätä toiminnallista kapasiteettia ja tarkentaa fokusta.

Useissa puheenvuoroissa tuotiin esiin se, että selvityksen alustavissa suosituksissa on onnistuttu tavoittamaan olennaiset kysymykset. Toisaalta sekin tuli mainittua, että keskushallinnon uudistamistarpeisiin liittyvää tietoa on runsaasti olemassa, mutta ratkaisevaa on saada sekä poliittisten päätöksentekijöiden että kansalaisten tuki tarvittavien uudistusten läpiviemiseksi.  Sähköisen hallinnon kehittämistä koskevassa osiossa nousi esiin julkisuudessakin vahvasti esillä ollut Viron järjestelmän kustannustehokkuus ja edistyksellisyys suhteessa Suomen tilanteeseen.

Teemoina myös koulutuspolitiikka ja talouskriisin opetukset

Julkishallintoa koskevan selvityksen lisäksi kansliapäälliköt keskustelivat OECD:n sihteeristön asiantuntijoiden alustuksiin perustuen koulutuspolitiikan, nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisen välisistä suhteista. Kyky ratkaista ongelmia tulee automatisatioon, digitalisaatioon ja robotisaatioon perustuvassa maailmassa olemaan entistä tärkeämpi työllistymiseen vaikuttava ominaisuus.

Sekä Suomi että Viro ovat Euroopan kärkeä koululaisten oppimistuloksia vertailevissa PISA-tuloksissa. Molemmilla mailla on kuitenkin erittäin suuria haasteita näköpiirissä. Opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen totesi omassa esityksessään Suomella olevan edessään perusteellinen koulutuspolitiikan rakenteiden, rahoituksen, volyymien, ohjauksen ja T&K-toimintojen tarkastelu.

Lounasistunnossa käsiteltiin OECD:n horisontaalista NAEC-hanketta (New Approaches to Economic Challenges), joka pyrkii selvittämään talouskriisin syntymisen syitä ja opetuksia sekä kehittämään OECD:n analyysi- ja suosituskapasiteettia yhä monimutkaisemmassa ja vaikeammin ennakoitavissa olevassa toimintaympäristössä. Kansliapäälliköt olivat kiinnostuneita kuulemaan NAEC-työn havainnoista ja tuloksista. Keskustelua käytiin mm. verotuksen eri vaikutuksista talouskasvuun ja sen tasapuoliseen kohdentumiseen, eriarvoisuuden ja kasvun välisestä suhteesta sekä tulevaisuuden kehityskulkua koskevista skenaarioista.

Viimeisessä istunnossa hajaannuttiin kolmeen pienryhmään, joissa pohdittiin: 1) turvallisuuden ja luottamuksen ja yhteiskunnallisen osallistumisen suhdetta taloudelliseen kehitykseen; 2) hyvinvoinnin ylläpitämisen ja kehittämisen haasteita sekä 3) kestävän talouskasvun "uusia" lähteitä, erityisesti vihreää kasvua ja tietopääoman tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Entistäkin parempaa OECD:n hyödyntämistä

Vierailu tarjosi mahdollisuuden keskustella myös siitä, miten Suomi voi nykyistä tehokkaammin hyödyntää OECD:tä. Myös tässä keskustelussa poikkihallinnollisuus ja horisontaalisuus nousivat esiin niin tavoitteenasettelussa kuin priorisoinnissa. Edelleen on mahdollista lisätä aktiivisuutta ja vaikuttamista komitea- ja työryhmätasolla. Myös OECD:n vertaisarvioinneista on mahdollista saada enemmän irti. Todellisessa ikuisuuskysymyksessä, eli tiedonkulun ja vuorovaikutuksen toimivuudessa todettiin siinäkin olevan parantamisen varaa.

Vierailu antoi saadun palautteen mukaan hyödyllistä evästystä kansliapäälliköille, mutta vähintään yhtä hyödyllinen se oli edustuston henkilöstölle. Vierailun antia on tarkoitus käsitellä lokakuussa UM:n puheenjohtamassa eri valtionhallinnon edustajat ja keskeiset sidosryhmät kokoavassa OECD-koordinaatioryhmässä. 

Suurlähettiläs Okko-Pekka Salmimies, Suomen pysyvä edustaja OECD:ssä ja Unescossa

Tulosta

Päivitetty 22.9.2014


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot