Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

OECD:n kehitysyhteistyöraportti 2014 julkaistu – aiheena kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittaminen - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 28.10.2014 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

OECD:n kehitysyhteistyöraportti 2014 julkaistu – aiheena kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittaminen

Development Co-operation Report 2014

OECD:n uusi kehitysapuraportti 2014 suhtautuu luottavaisesti YK:n vuosituhannen kehitystavoitteita kunnianhimoisempien tulevien kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittamisen mahdollisuuksiin. Uudet tavoitteet vaativat uusia rahoituslähteitä, mutta uusi rahoitus on jo olemassa. Haasteena on sen liikkeelle saattaminen ja koordinoiminen. Perinteinen julkinen kehitysapu on vain osa kehitysrahoituksen palettia, mutta sen järkevä kohdentaminen voi toimia siemenenä uudelle rahoitukselle, etenkin yksityiseltä sektorilta. Uuden post-2015 kehitysagendan ja -rahoituksen ideoinnin aika on nyt.

OECD julkisti 7.10. vuosittaisen raporttinsa kehitysyhteistyöstä (Development Co-operation Report 2014). Raportti tarkastelee kehitysyhteistyön ajankohtaisia teemoja ja haasteita ja suosittaa ratkaisumalleja haasteiden voittamiseen. Raportti esittelee myös avunantajamaiden kehitysyhteistyötä ja antaa kattavan tilastotietopaketin julkisesta kehitysavusta.

Raportti on keskimmäinen osa kolmen vuoden sarjaa, jolla keskitytään YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden umpeutumisen 2015 jälkeiseen aikaan. Raportin aiheena tällä kertaa on resurssien mobilisointi kestävään kehitykseen ja tulevien kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittamiseen liittyvät haasteet.  Keskeisenä kysymyksenä on, miten paremmin hyödyntää kaikkia olemassa olevia resursseja, ja raportin on tarkoitus tarjota ajatuksia YK:n kehitysrahoituksen uudistamisen prosessiin.

Kehitysyhteistyön kokonaiskuva on muuttunut oleellisesti siitä, kun YK:n vuosituhannen kehitystavoitteet hyväksyttiin 14 vuotta sitten. Uusia avunantajia, kuten nousevat taloudet, on ilmaantunut perinteisten avunantajamaiden rinnalle. Julkinen kehitysapu, vaikka on edelleenkin tärkeää, on pienempi osa erityyppisen kehitysrahoituksen kirjoa. Uusia rahoituslähteitä tarvitaan kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittamiseksi.

OECD:n kehitysyhteistyöraportin keskeinen johtopäätös on, että kestävän kehityksen rahoittamiseksi on olemassa riittävästi resursseja. Haasteena on inventoida rahoituksen vaihtoehdot sekä kattavasti koordinoida ja monitoroida niiden käyttöä.

Raportti suosittaa kohdentamaan julkista kehitysapua sinne, missä se on eniten tarpeen, eli vähiten kehittyneisiin maihin ja haavoittuviin valtioihin. Julkista kehitysapua voi käyttää myös vipuvartena mobilisoimaan muita resursseja. Julkisen kehitysavun määritelmää tulisi hienosäätää täyttämään rahoitusympäristön asettamat vaatimukset. Kaikkia rahoituslähteitä tulisi hyödyntää universaalien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden välistä koordinaatiota tulee parantaa. Paikallisia ja maailmanlaajuisia verotus-, rahoitus-, investointi-, ja kauppapolitiikkoja tulisi uudistaa ja samalla varmistaa kotimaisen ja kansainvälisen politiikan johdonmukaisuus. Yhteistyötä laittomien rahavirtojen pysäyttämiseksi pitää tehostaa. Ilmaston sekä rauhan ja turvallisuuden alan rahoittamisen mekanismeja pitää alkaa kehittää.

Suomen julkinen kehitysapu vuonna 2013 oli alustavien tietojen mukaan 1,4 miljardia dollaria, jossa on 3,5 % kasvua verrattuna edeltävään vuoteen. Suomen antama julkinen kehitysapu on 0,55 % bruttokansantulosta, millä Suomi sijoittuu 7. sijalle OECD:n kehitysapukomitean avunantajamaiden joukossa. Suomen julkisesta kehitysavusta vuonna 2012 95 % oli sitomatonta ja 100 % oli lahja-apua. Avusta 61 % annettiin kahdenvälisenä, josta noin kolmannes kohdentui Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Kolmannes avusta kohdentui vähiten kehittyneisiin maihin, jotka saivat 0,18 % Suomen bruttokansantulosta. Suomi saavutti siten YK:n asettaman 0,15 % BKTL-tavoitteen vähiten kehittyneille maille.

Suomen antaman julkisen kehitysavun todetaan raportissa tukevan yksityisen sektorin investointeja kehitysmaihin. Suomen tuki kehitysmaiden verotusjärjestelmän tukemiseksi mobilisoi kehitysmaiden kotimaisia resursseja ja tuki kaupalle ja kehitykselle auttaa kehitysmaita paremmin hyödyntämään maailmantalouden arvoketjuja.

Lisätietoja: Lähetystöneuvos Tony Paso, Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja Unescossa

Tulosta

Päivitetty 28.10.2014


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot