Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

World Energy Outlook 2014 ilmestynyt - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 12.11.2014 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

World Energy Outlook 2014 ilmestynyt                             

World Energy Outlook 2014

IEA (International Energy Agency), joka on OECD-maiden energiajärjestö, julkaisi 12.11.2014 vuosittaisen energiakatsauksensa WEO-2014. Julkaisu sisältää järjestön analyysin maailman energiatilanteesta ja trendeistä vuoteen 2040 asti ulottuvalla aikaperspektiivillä. Erityispainoa tämänvuotisessa energiakatsauksessa on suunnattu myös ydinenergian globaalin roolin tarkasteluun. Energian tuotannon, saannin ja varmuuden sekä ympäristönäkökohtien taustanäkymä on IEA:n mukaan huolestuttava, edelleen.

Poliittiset kuohunnat, pahenevat ilmansaasteongelmat ja huonosti etenevät ilmastoneuvottelut edellyttäisivät nopeasti tehokkaita politiikkaratkaisuja ja niiden toimeenpanoa, kaikkialla ja kaikilla tasoilla. Edistystäkin nähdään, mutta teknologinen kehitys esim. uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja energiatehokkuuden puolella eivät riitä ratkaisemaan energian ja ympäristön ongelmakokonaisuutta.

Yleistä

IEA arvioi, että globaali energiankysyntä kasvaa 37 % vuoteen 2040 mennessä. Se on paljon, joskin suhteessa arvioituun väestön kasvuun energian kulutuksen kasvukäyrä loiventuu merkittävästi noin vuodesta 2025 alkaen. Kulutuksen kasvun painopiste on Aasian kehittyvissä talouksissa, Afrikassa, Lähi-Idässä ja Latinalaisessa Amerikassa. Kiina ohittanee USA:n suurimpana öljynkuluttajamaana 2030-luvun alkupuolella. Vuoteen 2040 mennessä energialähteiden keskinäinen käyttö on jakautunut melko tasaisesti öljyn, kaasun, hiilen ja uusiutuvan energian kesken. Kuitenkin päästöjen ja ilmaston liiallisen lämpenemisen kannalta hiilen käyttö pysyy edelleen huomattavasti liian runsaana.

Fossiiliset energialähteet - öljy, kaasu, hiili

Öljymarkkinat ovat tarkastelukautena erilaisten paineiden alla ja ongelmia voi tulla. OECD:n ulkopuolella öljynkysynnän kasvu on edelleen merkittävää, vaikkakin tarkastelujakson lopulla globaali kokonaiskysyntä tasaantuu. Kun otetaan huomioon, että USA:n liuskeöljyn tuotanto 2020-luvun alkupuolella alkaa hiipua, Kanadan öljyhiekan hyödyntämistilanne on epäselvä, Venäjä voi talouspakotteiden takia jäädä teknologiakehityksessä ja pääomamarkkinoilla syrjään sekä se, että Irakilla on poliittiset ja turvallisuusongelmansa, lähivuosikymmeninä tarvittavat globaalin öljyntuotannon kokonaisinvestoinnit voivat jäädä alimittaisiksi kysyntään nähden.

Maakaasun tuotanto ja käyttö lisääntyvät tarkastelukaudella yli puolitoistakertaiseksi. Kysyntä kasvaa erityisesti Kiinassa ja Lähi-Idässä, mutta myös OECD-maissa.  Kysynnän tyydyttämistä auttaa mm. yhä joustavampi globaali nesteytetyn maakaasun (LNG) kauppa ja uusien nesteytyslaitosten rakentaminen. Kokonaiskuvaa ja esim. kehittyvien talouksien kaasun saantia uhkaa toisaalta kaasun hinnan nousu, koska tuotannon lisääminen edellyttää runsaasti pääomavaltaisia investointeja.

Hiilen käyttö OECD-n piirissä laskee, mutta kasvaa kehittyvissä talouksissa ja varsinkin lähimmän 10 vuoden aikana; kokonaiskasvuksi v 2040 mennessä arvioidaan 15 %. Kiina saavuttaa hiilen huippukulutuksensa noin v 2030 ja sitten kulutus siellä alkaa laskea. Tämänhetkinen halpa hiilen hinta noussee lähivuosikymmeninä. Hiilipäästöjä hillitsevät uudet teknologiat ja hiilen talteenottoteknologiat (CCS) nähdään hyvin toivottavina, -  myös siksi että globaalisti onnistuttaisiin siirtymään ilman kapasiteettiongelmia ja hintaturbulenssia kohti vähähiilistä globaalia energiajärjestelmää.

Energiatehokkuuden vaikutukset

IEA toteaa energiatehokkuuden lisäämisen olevan tärkeä keino paitsi hillitä energian käyttöä myös vaikuttaa hintamekanismeihin ja tasoittaa alueellisia hintaeroja. Silti alueelliset hintaerot säilynevät; IEA ennustaa että v 2040 esim. Pohjois-Amerikassa edelleenkin on energia suhteellisen halpaa ja voi jo v 2020 olla keskimäärin halvempaa kuin Kiinassa. Liikenteessä energiatehokkuusstandardit on jo pitkälti otettu käyttöön ja liikenteen energiankulutuksen kasvu suhteessa liikenteen kasvuun on selvästi hidastumassa. Uudet energiatehokkuusaloitteet ja -vaatimukset voisivat toteuduttuaan hillitä v 2040 öljynkulutusta yhteensä saman verran kuin Saudi-Arabia ja Venäjä yhteensä tuottavat öljyä.

Fossiilisten polttoaineiden tuet

Fossilisten polttoaineiden tukien lasketaan olleen globaalisti yhteensä noin 550 mrd USD vuonna 2013, mikä on nelinkertainen summa uusiutuvan energian tukeen nähden ja mikä puolestaan ilmeisestikin rajoittaa investointeja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. IEA esittää valaisevia laskennallisia esimerkkejä siitä, miten esimerkiksi sähköntuotannossa tai liikennepolttoaineiden kulutuksessa fossiilisten polttoaineiden tuki poistuessaan vaikuttaisi positiivisesti uusiutuvan energian kilpailukykyyn ja käyttöön samoin kuin energiatehokkuuden lisääntymiseen. Tosin tiedetään, että globaali "kokonaisyhtälö" on vaikea ja laaja-alainen ratkaistava.    

Sähkön tuotanto uusiutuvalla energialla

 Sähkön tuotanto ja kysyntä kasvavat nopeasti, mutta toisaalta sähköntuotannossa on onnistuttu myös keskimäärin vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Uusiutuvan energian käyttö kasvaa tarkastelukaudella sähköntuotannossa noin kolmanneksella. Nykyisestä sähköntuotantokapasiteetista vanhenee noin 40 % vuoteen 2040 mennessä, ja tämä lisää tarvetta uusien laitosten rakentamiseen.

Uusiutuvan energian tueksi v 2013 IEA laskee 120 mrd USD. Sähkön kokonaiskulutuksen kasvusta v 2040 mennessä uusiutuvalla energialla katetaan noin puolet. Biopolttoaineiden käyttö kolminkertaistuu ja uusiutuvan energian osuus lämmöntuotannossa yli kaksinkertaistuu. OECD:n ulkopuolella, kuten mm. Kiinassa, Intiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa sähköntuotanto uusiutuvalla energialla kasvaa OECD:ta nopeammin, jopa kaksinkertaisella vauhdilla. Tuulienergian tuotanto kasvaa nopeimmin. Uusiutuvan energian käytön lisääntymisestä huolimatta teknisiä ja markkinataloudellisia haasteita liittyy kuitenkin esim. tuulisähkön ja aurinkosähkön integroimiseen sähköverkkoon.

Ydinenergiatilanne

Vuonna 2013 maailmassa, 31 maassa, oli käytössä 434 ydinreaktoria, joista vuoteen 2040 mennessä vanhenee ja poistuu käytöstä noin 200. Korvaavan ja lisärakentamisen seurauksena ydinenergian tuotanto kuitenkin IEA:n arvion mukaan lisääntyy vuoteen 2040 mennessä 60 %, vajaasta 400 GW:sta runsaaseen 600 GW:iin. Ydinvoiman osuus globaalista sähköntuotannosta lisääntyy tosin vain yhdellä prosenttiyksilöllä eli 12 %:iin. Kasvu painottuu maihin, joissa sähkön hintaa säädellään tai joissa valtio on mukana tuotannossa tai investointien tukemisessa. Kiinan osuus ydinenergian käytön kasvusta on 45 % ja Intian, Korean ja Venäjän osuus lisäyksestä on yhteensä 30%.  USA:ssa ydinvoimaa rakennetaan lisää jonkin verran, EU:ssa käyttö vähenee noin 10%. IEA esittää myös prosenttimääriä, jotka ydinenergiaa käyttämällä todennäköisesti jäävät potentiaalisista kasvihuonekaasupäästöistä päästämättä. Luvut riippuvat luonnollisesti siitä, mitä energialähteitä ydinenergia korvaisi.

IEA arvioi ydinlaitosten käytöstäpoiston varovaiseksi kustannusarvioksi 100 mrd USD vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi se painottaa kaikille ydinenergiaa käyttäville tai suunnitteleville maille ajoissa tehtävien ydinjätteen loppusijoitusratkaisujen ja toteuttamisen tärkeyttä.

Saharan eteläpuolinen Afrikka

WEO-14:ssa esitetyn laskelman mukaan sähköä ei vieläkään ole Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 620 miljoonalla ihmisellä. Kiinteän biomassan käyttö kotitalouksien energialähteenä saastuttaa ilmaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia vuosittain 600 000. Vaikka alueella teoriassa on runsaasti energialähteitä, öljyä, kaasua, aurinkoa, tuulta, vesivoimaa, maalämpöä, ne ovat suurelta osin hyödyntämättömiä tai tehottomassa käytössä. Vuoteen 2040 mennessä väestömäärän ja talouden kasvusta seuraten energiatarpeen on arvioitu olevan 80 % nykyistä suurempi. Kasvusta puolet arvioidaan katettavan uusiutuvilla energialähteillä. Ilman sähköä arvellaan vuonna 2040 kuitenkin olevan edelleen puoli miljardia ihmistä. Energiasektorin kehittämiseksi tarvitaan runsaasti investointeja, lisää alueellista yhteistyötä, hallinnon ja infrastruktuurin kehittämistä ja läpinäkyvyyttä. 

Lisätietoja: http://www.iea.org

Anne Väätäinen, Suomen OECD-edustusto, anne.vaatainen@formin.fi

Tulosta

Päivitetty 12.11.2014


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot