Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Tulevaisuus kasvaa osaamisesta - suomalaisen yhteiskunnan kilpailuetu voi rakentua vain osaamiselle, arvioivat asiantuntijat - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 8.5.2015 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

Tulevaisuus kasvaa osaamisesta - suomalaisen yhteiskunnan kilpailuetu voi rakentua vain osaamiselle, arvioivat asiantuntijat

Suomalaiset koulutuksen ja talouden asiantuntijat kokoontuivat viikkoa ennen eduskuntavaaleja Pariisiin pohtimaan osaamiseen perustuvaa kasvua ja Suomen paikkaa kansainvälisessä taloudessa. Korkean osaamisen strategia on edelleen Suomen ainoa vaihtoehto. Huolta herättää se, että lähes 600 000 aikuisella on vakavia puutteita joko laskutaidossa tai lukutaidossa. Suomen haastaa myös käyttämättömän osaamisreservin pienuus ja nuorten osaamistason lasku, jotka korostavat tarvetta panostaa työmarkkinoiden tarpeita vastaavan, riittävän henkisen pääoman luomiseen.

Suomalaiset koulutuksen ja talouden asiantuntijat kokoontuivat viikkoa ennen eduskuntavaaleja Pariisiin pohtimaan osaamiseen perustuvaa kasvua ja Suomen paikkaa kansainvälisessä taloudessa. Osallistujien keskinäisen keskustelun innoittajina ja virittäjinä toimivat OECD:n asiantuntijat, jotka esittelivät järjestön tuoretta tutkimusta ja Suomen tilaa OECD-maiden keskinäisessä vertailussa.

OECD:n koulutusosaston johtaja Andreas Schleicher puhui taitojen ja osaamisen merkityksestä talouden tilaan ja kasvuun. Osaamisella on vahva vaikutus työmarkkinoiden menestymiseen ja sosiaaliseen osallistumiseen - taloustilanteeseen ne vaikuttavat pitemmällä aikavälillä. Schleicher esitti kolmen pilarin mallin osaamisen tarkasteluun ja hyödyntämiseen:

1) Pitkällä aikavälillä ajateltuna on mietittävä, mitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa. Työelämän tarve kasvaa soveltaville analyyttisille ja sosiaalisille taidoille samalla kun rutiinimaisia manuaalisia ja kognitiivisia taitoja tarvitaan vähemmän.

2) Keskipitkällä aikavälillä on ajateltava, miten hyödyntää oikeita taitoja tehokkaasti eli aktivoida oikeanlaista osaamista. Ei-aktiiviset ihmiset ja syyt epäaktiivisuuteen on tunnistettava ja niihin on reagoitava.

3) Lyhyellä aikavälillä ajateltuna on saatava osaaminen aktiiviseen käyttöön ja saatava ihmiset koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Seminaarin toisena päivänä Federico Cingano esitteli järjestön tuoretta tutkimusta tuloerojen kasvun vaikutuksista talouskasvuun. Tuloerot ovat kasvaneet tasaisesti OECD-maissa, mikä heikentää talouskasvua, koska eriarvoisuus heikentää heikommassa asemassa olevien mahdollisuutta investoida koulutukseen. Eriarvoisuus heikentää myös kolmannen asteen koulutukseen hakeutumista niiden osalta, joiden vanhemmat ovat matalasti koulutettuja; samalla näiden henkilöiden kirjalliset ja numeeriset taidot heikkenevät muihin nähden, eivätkä he pääse hyödyntämään osaamistaan yhtä tehokkaasti kuin muut. Matalammaksi jäävä osaaminen ja lahjakkuuksien heikompi hyödyntäminen taas heikentävät taloudellista kasvua. Cingano korostikin tasa-arvoisen yhteiskunnan ja koulutuksen merkitystä taloudelliselle kasvulle. Eriarvoisuuteen tartutaan mahdollistamalla korkeatasoinen lastenhoito ja koulutukseen pääsy kaikille; tällä tavoin voidaan parantaa työllistymistä.

Osallistujat keskustelivat korkean osaamisen strategiasta, todeten lähes yksimielisesti, että korkean osaamisen strategia on edelleen Suomen ainoa vaihtoehto. Huolta herätti se, että vaikka Suomi on menestynyt PIAAC-mittauksissa erinomaisesti, lähes 20 % aikuisista, lähes 600 000 aikuisella on heikot perustavat taidot joko laskutaidossa tai lukutaidossa. Keskustelua käytiinkin siitä, miten työelämässä tärkeitä perustavia taitoja (foundation skills) voitaisiin vahvistaa. Merkityksellisenä nähtiin käyttämättömän osaamisen alhainen taso, nuorten osaamistason lasku sekä korostettiin työmarkkinoiden tarpeita vastaavan, riittävän henkisen pääoman luomisen merkitystä.

Lisätiedot: erityisasiantuntija Aleksi Kalenius, p. +33 1 45 24 71 71.

Tulosta

Päivitetty 29.5.2015


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot