Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Unesco kokosi mediajohtajat ratkomaan toimittajien turvallisuutta - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 10.2.2016 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

Unesco kokosi mediajohtajat ratkomaan toimittajien turvallisuutta

Mediakonferenssi Unescossa

Uutismedioiden johtohahmot kokoontuivat Unescossa 5. helmikuuta löytääkseen ratkaisuja media-alan ammattilaisten turvallisuuteen liittyviin vakaviin haasteisiin. Suomenkin tukeman konferenssin päätähtenä oli Unescon sananvapauden ja toimittajien turvallisuuden hyväntahdonlähettiläs, CNN:n ulkomaankirjeenvaihtaja Christiane Amanpour, joka peräänkuulutti valtioiden vastuuta toimittajien murhien selvittämisessä ja syyllisten rankaisemisessa. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja korosti tapahtumassa median omaa vastuuta ongelmien tunnetuksi tekemisessä.

Konferenssin avasi Unescon pääjohtaja Irina Bokova kertomalla, että maailmassa surmataan toimittaja keskimäärin joka viides päivä. Näistä kuolemista jopa 75 prosenttia on harkittuja murhia, joissa toimittaja on pääasiallinen kohde, eikä vain "sivullinen uhri", korosti Jim Boumelha Kansainvälisestä journalistiliitosta. Samalla vain noin 7 prosenttia toimittajien kuolemista saadaan selvitettyä. Toimittajat ovat myös yhä useammin kidnappausten uhreja, sillä heidät nähdään sodankäynnin välineinä ja poliittisina pelinappuloina, kertoi Euroopan yleisradiounionin EBU:n varapuheenjohtaja Monica Maggioni.

Mediatalot osana ratkaisua

Hyväntahdonlähettiläs Amanpour
Hyväntahdonlähettiläs Amanpour vaati valtioita selvittämään toimittajien murhat

Jopa 200 median edustajaa yhteen tuonut konferenssi ei tyytynyt vain kartoittamaan toimittajiin kohdistuvia uhkia, vaan haki ennen kaikkea ratkaisuja. Paneelia moderoinut CNN:n Christiane Amanpour peräänkuulutti valtioiden roolia toimittajien murhien tutkimisessa ja syyllisten rankaisemisessa, mutta konferenssin huomio kohdistui myös mediatalojen vastuuseen. Media-alan johtajien tulisi kiinnittää huomiota toimittajien asianmukaiseen kouluttamiseen ennen kriisialueelle lähtöä sekä otettava vakavasti erilaiset turvallisuusmenettelyt ja riskiarvioinnit. On tärkeää tunnistaa liian vaaralliset reitit ja alueet, sillä mikään uutinen ei ole kuolemisen arvoinen.

Ala on pikkuhiljaa heräämässä myös digitaalisessa muodossa liikuteltavien tietojen suojeluun osana toimittajien ja heidän lähteittensä turvallisuutta, sekä naistoimittajiin kohdistuviin erityisiin uhkiin, kuten sukupuolittuneeseen häirintään verkossa.

Erityisen haavoittuvaisessa asemassa ovat vapaat toimittajat sekä paikallistoimittajat, joilla ei ole tukenaan suurta uutisorganisaatiota. Vastoinkäymisten kohdatessa he jäävät helposti yksin ilman lakimiehiä, vakuutusta tai psykologista apua.

Vapaisiin toimittajiin kohdistuvista vaaroista konferenssissa puhui Diane Foley, Syyriassa panttivangiksi joutuneen ja vuonna 2014 ISIS:in teloittaman toimittaja James Foleyn äiti. James Foleyn vanhemmat ovat perustaneet poikansa muistoksi säätiön, joka pyrkii muun muassa edistämään konfliktialueilla toimivien vapaiden toimittajien turvallisuutta. Diane Foley peräänkuulutti konferenssissa eri maiden välistä yhteistyötä panttivankitilanteissa. Hän myös toivoi eri toimijoiden yhteistyötä konfliktialueilla työskentelevien vapaiden toimittajien turvallisuuden parantamiseksi.

Jotkut mediat ovat jopa päättäneet, etteivät osta freelance-uutisia alueilta, joilta ovat vetäneet pois omat kirjeenvaihtajansa turvallisuusuhan vuoksi. Myös erilaiset järjestöt pyrkivät auttamaan pulaan joutuneita vapaita toimittajia. Medioiden välinen yhteistyö ja solidaarisuus voi auttaa tekemään näkyviksi myös tuntemattomiin paikallistoimittajiin kohdistuneita rikoksia ja painostaa viranomaisia selvittämään murhat. Tästä on rohkaisevia esimerkkejä Pakistanista.

YK:lla on vuodesta 2012 toimittajien turvallisuuteen ja rankaisemattomuuden ongelmaan liittyvä toimintaohjelma, joka pyrkii turvallisen ja vapaan toimintaympäristön luomiseen toimittajille ja media-alan ammattilaisille niin konfliktitilanteissa kuin niiden ulkopuolellakin. Toimintaohjelmaan sisältyy paitsi koordinaatiota eri YK-järjestöjen välillä, myös yhteistyötä hallitusten, mediatalojen, alan ammattijärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Ohjelma pyrkii edistämään toimittajien turvallisuutta kehittämällä maiden kansallista lainsäädäntöä ja kansainvälisten periaatteiden toimeenpanoa, järjestämällä tietoisuutta nostattavia kampanjoita ja levittämällä toimittajien turvallisuutta koskevia käytännön oppaita.

Unesco ja Toimittajat ilman rajoja julkaisivatkin konferenssin yhteydessä riskialueilla työskenteleville toimittajille suunnitellun taskukokoisen turvallisuusoppaan. Vuonna 1992 ensimmäistä kertaa julkaistu opas on nyt päivitetty vastaamaan uusia turvallisuuden haasteita, ja se on saatavilla arabiaksi, englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja haluaa lisää melua

Päätoimittaja Sadeoja
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Sadeoja toivoi median pitävän sananvapautta aktiivisesti esillä

Konferenssissa puhunut Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja harmitteli sitä, että media uutisoi melko vähän toimittajiin kohdistuvista rikoksista ja sananvapauden loukkauksista. Aihetta olisi hyvä pitää esillä jatkuvasti, eikä vain kohun noustessa jostakin yksittäisestä tapauksesta.

Vuonna 2013 Ilta-Sanomat juhlisti 80-vuotista taivaltaan julkaisemalla 80 artikkelin sarjan, joka käsitteli vainottujen, vangittujen tai surmattujen toimittajien kohtaloita. Unesco käänsi osan artikkeleista kaikille kuudelle YK:n viralliselle kielelle ja julkaisi ne omilla sivuillaan.

Sadeoja uskoo, että jos media-alan suuret toimijat alkaisivat kiinnittää huomiota toimittajien turvallisuuteen ja rankaisemattomuuden ongelmaan, vaikutukset olisivat merkittäviä. Nykyisin aihe on kuitenkin huomattavan vähän esillä mediassa.

Sadeoja arvelee, että yhtenä syynä on median kriisi. Suurin osa alan konferensseista keskittyy tällä hetkellä vahvasti median "eloonjäämistaistelun" taloudelliseen puoleen. Siksi Sadeoja tervehtiikin nyt Unescossa järjestettyä konferenssia.

- Konferenssi muistuttaa toimittajan työn eetoksesta, siitä, miksi tälle alalle on lähdetty.

Sadeoja on tyytyväinen, että toimittajien turvallisuuteen liittyvät kysymykset nousevat pinnalle myös Suomessa tänä keväänä, kun Unesco järjestää Maailman lehdistönvapauden päivän päätapahtuman Helsingissä 2.-4. toukokuuta. Päivää vietetään lehdistönvapauden perusperiaatteiden juhlistamiseksi – maailman lehdistönvapauden tilan arvioimiseksi, median riippumattomuuden puolustamiseksi ja kunnianosoitukseksi journalisteille, jotka ovat menettäneet henkensä työtään tehdessään.

Unescolla on YK-järjestelmässä vetovastuu toimittajien turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, ja vuonna 2015 Chydeniuksen avoimuusmitalilla palkittu pääjohtaja Irina Bokova on tuominnut systemaattisesti toimittajien surmaamiset. Bokovaa odotetaankin Helsinkiin toukokuussa.

Salla-Riina Hokkanen

YK:n toimittajien turvallisuutta ja rankaisemattomuuden ongelmaa koskeva toimintasuunnitelma

Turvallisuusopas riskialueilla työskenteleville toimittajille

Lisätietoa Maailman lehdistönvapauden päivästä: http://www.unesco.org/new/en/WPFD

Tulosta

Päivitetty 19.2.2016


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot