Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

OECD:n kehitysyhteistyöraportti 2016 tarkastelee kestävän kehityksen tavoitteiden tarjoamia liiketoiminnan mahdollisuuksia yrityksille - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 22.7.2016 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

OECD:n kehitysyhteistyöraportti 2016 tarkastelee kestävän kehityksen tavoitteiden tarjoamia liiketoiminnan mahdollisuuksia yrityksille

OECD:n kehitysapukomitea julkaisi 18.7. vuotuisen kehitysyhteistyöraporttinsa vuodelle 2016. Raportin teemana tänä vuonna on kestävän kehityksen tavoitteiden tarjoamat liiketoiminnan mahdollisuudet. Raportti on kolmas temaattisessa sarjassa.

Raportin taustalla on tietoisuus siitä, että viime syksynä sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano vaatii huomattavasti enemmän kehitysmaihin suuntautuvaa rahoitusta kuin mitä pelkällä julkisella kehitysavulla olisi käytettävissä. Puhutaan kehitysrahoituksesta laskettuna biljoonissa dollareissa nykyisten miljardien sijaan. Kun julkista kehitysapua annettiin viime vuonna 132 miljardia USD, niin kestävän kehityksen tavoitteiden arvioidaan kehitysmaissa toteutuakseen vaativan 3,3-4,5 biljoonan USD vuosittaisia investointeja. Julkinen kehitysapu kattaisi mahdollisesti vain 1/35 tarvittavasta määrästä.

Kehitysrahoituksen moninkertaistaminen tulee vaatimaan julkisen rahoituksen entistä älykkäämpää käyttämistä siemenrahoituksena siten, että yksityiseltä sektorilta kehitysmaihin suuntautuva kehitysrahoitus olennaisesti kasvaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon tullaan käyttämään julkista apua, yksityisen sektorin investointeja ja kehitysmaiden omia resursseja.  Määrällisen kasvun lisäksi yksityisen sektorin kehitysmaihin suuntautuvien sijoitusten kehitysvaikutusta tulee parantaa.

Yksityinen sektori näkyvämmin mukaan

Kestävän kehityksen tavoitteiden rahoituksen tarpeiden taustaa vasten tuore OECD:n kehitysyhteistyöraportti pyrkii tuomaan esiin miten tavoitteiden huomioiminen liiketoiminnassa on samalla järkevää liiketoiminnan näkökulmastakin. Raportti yksilöi viisi merkittävää tekijää, joilla voidaan vaikuttaa yksityisen sektorin osallistumiseen kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittamiseen.

Yritysten investoinnit ovat selkeä rahoituksen lähde, jolla on työllistävä ja teknologiaa siirtävä vaikutus ja ne tuovat kehitysmaissa sijaitsevia kumppaneitaan paremmin mukaan kansainvälisille markkinoille. Kansainvälisen yhteisön tavoitteellisella toiminnalla ulkomaisten sijoitusten määrä voisi olla nelinkertaistettavissa tulevan 14 vuoden aikana.

Julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta muodostuvalla sekarahoituksella - käyttämällä julkista rahoitusta yritysten liiketoiminnan riskin vähentämiseksi - voidaan poistaa yksityiseltä sektorilta tulevan rahoituksen pullonkauloja.

Yksityiseltä sektorilta tulevan kehitysvaikutteisen rahoituksen määrällinen lisääminen ja laadullinen parantaminen edellyttävät täsmällisempää ja kattavampaa tietoa siitä mitä kehitysrahoitusta suuntautuu kehitysmaihin. Paremman kuvan saamiseksi OECD johtaa uuden kehitysrahoituksen mittarin TOSSD:n (Total Official Support for Sustainable Development) kehittämistä. TOSSD:n ei ole tarkoitus syrjäyttää julkisen kehitysavun mittaria ODA:a yleisenä kehitysavun määrää mittaavana mittarina, vaan täydentää sitä. Mittarin kehittäminen on käynnissä ja sillä pyritään saamaan parempi käsitys mm. siitä, miten julkinen kehitysapu on saattanut liikkeelle muuta rahoitusta.

Kaksi muuta raportin yksilöimää merkittävää tekijää liittyvät avun laatuun, ei niinkään avun määrään tai sen mittaamiseen. Investointien yhteiskunnallinen vaikutus, etenkin kaikkein köyhimpiin, tulee olemaan tärkeitä etenkin aloilla joita ei ole mielletty liiketoiminnan näkökulmasta kiinnostavimmiksi, kuten koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalisissa palveluissa. Julkisella avulla ja liiketoimintaympäristön parantamisella voidaan lisätä sosiaalivaikutteisten sijoitusten määrää. Toinen avun laatuun vaikuttava tekijä on yritysten vastuullinen toiminta kehitysmaissa. Yksityisiin sijoittajiin kohdistuvat kehitysmaissa samat läpinäkyvyyden ja yritysvastuun vaatimukset kuin muuallakin.

Suomen profiili avunantajana

Alustavien tietojen mukaan Suomi antoi vuonna 2015 julkista kehitysapua 1,3 mrd. USD, joka oli 0,56% bruttokansantulosta. Suomen apu putosi reaalisti 5,7% edellisestä vuodesta. Suomi on DAC:n 7. suurin avunantaja bruttokansantulon osuudella mitattuna ja 17. suurin absoluuttisessa määrässä. Suomen avusta vuonna 2014 oli 90,4% sitomatonta ja 100% oli lahja-apua. Suomi oli vuonna 2015 mobilisoinut 67 milj. USD, josta 89% suuntautui ilmastohankkeisiin.

Tulosta

Päivitetty 22.7.2016


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot