Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Maailmantalous on jäänyt matalan talouskasvun "loukkuun" - OECD peräänkuuluttaa tehokkaita finanssi- ja kauppapolitiikan toimia - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 28.11.2016 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

Maailmantalous on jäänyt matalan talouskasvun "loukkuun" -OECD peräänkuuluttaa tehokkaita finanssi- ja kauppapolitiikan toimia

OECD arvioi globaalin BKT:n jäävän yhä vaimeaksi, vaikka vuoden kolmannen neljänneksen luvut näyttävätkin hieman valoisammalta. Maailmantalous kasvaa noin 3 prosentilla vuonna 2016. Talouskasvun ennustetaan nousevan 3,3 ja 3,6 prosenttiin vuosina 2017 ja 2018. OECD on huomioinut ennusteessaan Yhdysvaltojen uuden hallinnon lupaamat julkiset menolisäykset ja veroleikkaukset. Lisäksi ennusteessa oletetaan, että Kiinan elvyttävät toimet jatkuvat ja euroalueen osalta OECD hyödyntää myös vakausohjelmissa kirjattuja tavoitteita. Jos nämä finanssipolitiikan toimet eivät toteudu, globaali talouskasvu jäisi OECD:n mukaan 0,4 prosenttiyksikköä pienemmäksi vuonna 2017 ja 0,6 prosenttiyksikköä pienemmäksi vuonna 2018.

Copyright: OECD
Figure 1.1. Global GDP growth is set to rise

Maailmankaupan kasvun ennustetaan laskevan pohjalukemiin, alle kahteen prosenttiin vuonna 2016 ja yltävän reiluun kolmeen prosenttiin vuonna 2018. Vaikka maailmankauppa näyttää elpyvän, jää kasvu alle pitkän aikavälin keskiarvon. Lisäksi maailmankaupan BKT-osuuden kasvu on lähes pysähtynyt. OECD nostaa esille sekä suhdanne- että rakennetekijöitä, jotka selittävät heikkoa maailmankaupan kehitystä. Suhdannetekijöinä pidetään heikkoa globaalia kysyntää, alhaista investointien tasoa sekä euroalueen heikkoa taloustilannetta. Rakenteellisista tekijöistä esille nostetaan globaalien arvoketjujen merkityksen pienentyminen, Kiinan kaupan hidastuminen sekä vastatuulet maailmankaupan vapauttamisessa ja protektionismin kasvu.

OECD:n mukaan Suomen talouson vihdoin noussut taantumasta lähinnä kotimaisen kysynnän ja investointien turvin. Reaalinen BKT:n kasvu jää kuitenkin vielä vaisuksi (vajaaseen yhteen prosenttiin vuosina 2016-2017 ja 1,1 prosenttiin vuonna 2018) vaimean vientikysynnän ja heikon kotitalouksien palkkakehityksen vuoksi. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan hieman (8,5% vuonna 2018) ja inflaation nousevan hitaasti (0,8% vuonna 2018).

Copyright: OECD
Table 1.1 The global recovery could gain some stream

Talousennusteeseen liittyy huomattavia riskejä ja epävarmuutta. Rahoitusmarkkinatilanne on kiristynyt aivan viimeaikoina. OECD kiinnittää myös huomiota voimakkaaseen luotonannon kasvuun kehittyvissä talouksissa. Epävarmuutta maailmantalouden kehitykseen luovat myös poliittiset tekijät (erityisesti Brexitin ja Yhdysvaltojen uuden hallinnon politiikkatoimien vaikutukset, mutta myös yleisen poliittisen populismin ja globalisaation vastustaminen).

OECD mukaan rahapolitiikan toimet eivät ole yksinään riittäviä. Erityisesti OECD korostaa finanssipolitiikan roolia yhdessä rakennepolitiikan ja kauppapolitiikan kanssa. OECD toteaa, että ennätyksellisen matalat korot lisäävät finanssipolitiikan liikkumavaraa. Lähes kaikilla mailla tämä liikkumavara on kasvanut viime vuosina matalan korkotason ansioista. OECD:n mukaan Suomessa liikkumavara on kuitenkin vähän supistunut lähinnä potentiaalisen BKT-kasvun hidastumisen ja julkisen velan kasvun myötä.

OECD:n laskelmissa investoinneilla infrastruktuuriin, koulutukseen ja innovaatiotoimintaan on merkittäviä positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Nämä kerrannaisvaikutukset ovat OECD:n mukaan niin suuria, että monilla mailla olisi varaa velkaantua lisää, sillä investointien vaikutuksesta BKT kasvaisi huomattavasti. OECD-esimerkkilaskelman mukaan julkiset investoinnit (suuruudeltaan 0,5% BKT:sta) voitaisiin rahoittaa julkisen talouden alijäämällä yhdestä kuuteen vuoteen riippuen maasta ilman että keskipitkän aikavälin velkasuhde nousee. Suomessa alijäämärahoitusta voitaisiin käyttää kaksi vuotta. Laskelmiin vaikuttavat OECD:n arviot finanssipolitiikan liikkumavarasta ja finanssipolitiikan kertoimista.

Finanssipolitiikan vaikutuksia vahvistaisivat rakenneuudistukset. OECD:n mukaan tarvitaan politiikkapaketteja, joissa yhdistyy finanssi- ja rakennepolitiikka. Lisäksi julkisten menojen ja verojen rakennetta tulisi muuttaa kasvua tukevampaan suuntaan. Finanssipolitiikan vaikutukset olisivat OECD:n mukaan selvästi voimakkaampia, jos maat toteuttaisivat finanssipolitiikan toimet kollektiivisesti. OECD suosittelee osalle maita (ml. Suomi) elvyttävämpää finanssipolitiikkaa.

Economic Outlook

Tulosta

Päivitetty 7.12.2016


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot