Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Talousnäkymien vahva positiivinen vire jatkuu, mutta tarvitaan lisää politiikkatoimia turvaamaan kestävä ja vahva kasvu - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 28.11.2017

Talousnäkymien vahva positiivinen vire jatkuu, mutta tarvitaan lisää politiikkatoimia turvaamaan kestävä ja vahva kasvu

OECD julkaisi 28.11.2017 uuden talousennusteensa (OECD Economic Outlook).

Maailmantalouden kasvun ennustetaan yltävän 3,6 prosenttiin vuonna 2017 ja pysyvän lähes samalla tasolla vuosina 2018 ja 2019. Talouskasvu on alueellisesti laaja-alaisella pohjalla. Investointien, työllisyyden sekä maailmankaupan vahvistuminen ovat tukeneet maailmantalouden kasvua. Yritysten luottamus on vahva. Teollisuustuotannon ja vähittäismyynnin kasvu on vahvistunut. Erityisesti euroalueella sekä finanssi- että rahapolitiikka ovat tukeneet kasvua. Globaalien arvoketjujen välityksellä tästä ovat hyötyneet myös monet alueen ulkopuoliset pienet avoimet taloudet. Kiinan infrastruktuuri-investoinnit ovat keskeinen Aasian kehittyvien talouksien kasvua ohjaava tekijä.

Global growth continues
Global GDP growth Contributions by regions

Maailmankaupan kasvu elpyy vuoden 2016 pohjalukemista 4,8 prosenttiin vuonna 2017. Tulevina vuosina kaupan kasvu kuitenkin hidastuu 4 prosentin tuntumaan. Kaupan piristyminen heijastaa mm. investointikysynnän vahvistumista, Euroopan talouksien toipumista sekä elektroniikkatuotteiden kaupan kasvua Aasiassa.

Talouskasvuun liittyy monia epävarmuustekijöitä. OECD nostaa jälleen esille pitkän matalan korkotason jakson vaikutukset rahoitusmarkkinoiden vakauteen sekä erot reaalitalouden ja varallisuushintojen kehityksessä. Tällä kertaa OECD kiinnittää erityistä huomiota korkeaan yksityisen sektorin velkatasoon monissa maissa ja nopeaan velan kasvuun erityisesti kehittyvissä talouksissa. Lisäksi erityisesti kehittyvien talouksien osalta ennusteen riskit liittyvät Kiinan talouskasvun odotettua heikompaan kehitykseen.

Talousnäkymien parantumisesta huolimatta OECD muistuttaa, ettei positiivinen vire takaa kestävää ja vahvaa kasvua. OECD:n mukaan nykyistä vahvemmat investoinnit ovat edellytys kasvulle pidemmällä aikavälillä. OECD huomauttaa, etteivät investoinnit ole kuitenkaan nousseet yhtä vahvasti kuin aiemmissa noususuhdanteissa, mikä voi heikentää tuottavuuskehitystä. Myös vahvempi maailmankaupan nousu vauhdittaisi tuottavuuskasvua. Maailmankaupan intensiteetti (maailmankaupan kasvu suhteessa BKT:n kasvuun) jää OECD:n ennusteen mukaan yhä alle pitkän aikavälin keskiarvon. Huolimatta työttömyysasteen laskusta ja työllisyyden noususta palkkakehitys on ollut hidasta. Työllisyyskehitys on myös ollut epätasaista eri väestöryhmien osalta. Lisäksi OECD toteaa, että maailmantalouden kasvun jatkuminen pidemmällä aikavälillä edellyttää kehittyvien markkinoiden kasvun vahvistumista.

OECD peräänkuuluttaakin kokonaisvaltaisia politiikkapaketteja, jotta talouden piristyminen ei jäisi vain lyhytaikaiseksi ilmiöksi. Näissä politiikkatoimissa tulisi nyt erityisesti yhdistyä rakenneuudistukset ja finanssipolitiikka, jolla tuetaan kysyntää, mutta erityisesti tuetaan pidemmän aikavälin kasvumahdollisuuksia. OECD on huolissaan uudistusväsymyksestä (reform fatigue) ja korostaa, että nyt ei voida tuudittautua nykyiseen positiiviseen suhdannetilanteeseen vaan tarvitaan lisää talousuudistuksia.

Suomen talouskasvu on vahvistunut selvästi

OECD:n mukaan Suomen talouskasvu vahvistuu hieman yli 3 prosenttiin vuonna 2017, mutta hidastuu vähitellen kahden prosentin tasolle vuonna 2019 kotimaisen kulutuksen hidastuessa. OECD:n ennuste nojaa vahvaan vientikehitykseen, jota tukevat ulkomaisen kysynnän nousu ja parantunut kilpailukyky. Vahva vientikysyntä tukee myös yksityisiä investointeja. Kotimaista kysyntää hillitsee kotitalouksien reaalitulojen hidas kasvu. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan kahdeksaan prosenttiin vuonna 2019 ja inflaation nousevan kahteen prosenttiin vuonna 2019. Ennusteen riskeistä OECD nostaa esille kotitalouksien korkean velkaantumisen, vaikka verrattuna muihin Pohjoismaihin asuntomarkkinoiden kehitys ja kotitalouksien velkaantuminen on ollut maltillisempaa.

Economic Outlookin erityisteema - yksityisen sektorin velkaantuminen

Economic Outlookin erityisteemana on tällä kertaa yksityisen sektorin velkaantuminen. OECD kiinnittää huomiota korkeaan yksityisen sektorin velkatasoon monissa kehittyneissä maissa, mutta myös Kiinassa, ja nopeaan velan kasvuun erityisesti kehittyvissä talouksissa. Kotitalouksien osalta velkakehitys liittyy asuntohintojen voimakkaaseen nousuun osassa kehittyneistä ja kehittyvistä talouksista. Yritysten velkarahoituksessa joukkovelkakirjamarkkinoiden rooli on kasvanut ja luottojen laatu on heikentynyt.

Korkea velkataso lisää riskejä mm. korkotason noustessa, yritysten riskit liittyen lainojen uusimiseen (roll-over) ja takaisinmaksuun kasvavat. Kotitalouksien osalta velkaantuneisuus lisää alttiutta asuntohintojen laskulle. Jos tuottamattomia velkaantuneita yrityksiä pidetään pystyssä, voi tämä johtaa myös tehottomaan resurssien käyttöön ja heikentää tuottavuuskehitystä.

Politiikkatoimina OECD suosittaa lisäämään makrovakautta turvaavien toimien käyttöä, vähentämään omistusasumista ja velkarahoitusta suosivia toimia sekä uudistamaan insolvenssimenettelyjä ja -lainsäädäntöä.

Tulosta

Päivitetty 28.11.2017


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot