Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

OECD:n laajentumista ja ulkosuhteiden vahvistamista koskeva prosessi - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 6.2.2007 | Suomen pysyvä edustusto UNESCOssa, Pariisi

OECD:n laajentumista ja ulkosuhteiden vahvistamista koskeva prosessi

Yhteensä 16 maata (Argentiina, Bulgaria, Chile, Kroatia, Kypros, Viro, Israel, Latvia, Liettua, Malta, Romania, Venäjä, San Marino, Slovenia, Thaimaa ja Ukraina) on vuosien saatossa ilmaissut kiinnostuksensa liittyä OECD:n jäseneksi.

OECD:n viimeksi liittynyt maa on Slovakia (joulukuussa 2000), joka sai samanaikaisesti jäsenyysneuvottelunsa aloittaneista Visegrad-maista (lisäksi Puola, Tshekki ja Unkari) viimeisenä neuvottelunsa päätökseen. Keskustelu OECD:n laajentumisesta on viime vuosina voimistunut samaan tahtiin, kun OECD:n jäsenistön kattama osuus maailmantaloudessa ja -kaupassa on vähentynyt.  

Noboru-kriteerit

Uusien jäsenmaiden hyväksymistä koskevat neljä kriteeriä on määritelty huhtikuussa 2004 valmistuneessa nk. Noboru-raportissa (raportin päälaatijan, Japanin silloisen suurlähettilään Seiichiro Noborun mukaan). Nämä kriteerit ovat: 1) jäseneksi otettavien tulee olla samanmielisiä OECD-jäsenten kanssa erityisesti vapaan markkinatalouden ja demokratian periaatteiden noudattamisen osalta; 2) hakijan tulee olla merkittävä toimija maailmantaloudessa; 3) niin jäsenyyttä hakevan kuin OECD:nkin tulee hyötyä jäsenyydestä; 4) jäsenten valinnassa otetaan huomioon maailmanlaajuinen tarkastelu, joka ei rajoitu pelkästään alueelliseen näkökulmaan vaan ottaa huomioon myös politiikkojen sisällöllisen monimuotoisuuden. Laajentumisen rahoitusvaikutuksia varten perustettiin neuvoston toimesta lokakuussa 2004 erityinen työryhmä, jonka raportti valmistui heinäkuussa 2005. OECD:n neuvosto hyväksyi erityisesti laajentumista silmällä pitäen järjestön hallinnon uudistamista ja päätöksenteon tehostamista koskevan uudistuspaketin ja laajentumista sekä tiivistettyä kanssakäymistä koskevan mekanismin päätelmät 11.5.2006.

Laajentumisen ja tiivistetyn kanssakäymisen mekanismi

OECD:n ministerikokous vahvisti kaksi viimeksi mainittua asiakirjaa kokouksessaan 23.5.2006. Mekanismia koskevat päätelmät sisälsivät periaatepäätökset:

  1. sekä tiivistettyä kanssakäymistä että laajentumista koskevan prosessin aloittamisesta;
  2. jäsenyyskelpoisuuden määräytymisestä em. Noboru-kriteerien perusteella ja
  3. siitä, että 2006 heinäkuun loppuun mennessä määritetään mekanismin sisältö, muoto ja aikataulutus, jonka perusteella voidaan identifioida maat mahdollisen laajentumisen ja tiivistetyn kanssakäymisen osalta.

Lisäksi päätelmissä edellytettiin, että mekanismin puitteissa: a) määritellään, kuinka vastata jäsenyyttä tai tiivistettyä kanssakäymistä tavoittelevien eri lähtötason omaavien maiden kiinnostukseen; b) jatketaan laajentumisen rahoitusvaikutuksen käsittelyä ja c) laaditaan neuvostolle raportti huhtikuuhun 2007 mennessä, joka puolestaan raportoi seuraavalle ministerikokoukselle (toukokuu 2007).

Mekanismin sisältöä ja työhön liittyviä käytännön asioita koskeva päätös tuli voimaan 25.7.2006 Mekanismin mandaatin mukaan neuvoston seuraavalle ministerikokoukselle antaman raportin tulee sisältää suositukset:

  1. maista, jotka voitaisiin kutsua jäsenyysneuvotteluihin lyhyellä aikavälillä mahdollinen jaksottaminen huomioon ottaen;
  2. tarkoituksenmukaisista ohjelmista maiden kanssa, jotka ovat OECD:n työn kannalta tärkeitä ja joita voidaan pitää potentiaalisina jäsenkandidaatteina, mutta jotka eivät ole valmiita liittymään järjestöön lyhyellä aikavälillä;
  3. tarkoituksenmukaisista ohjelmista maiden kanssa, jotka ovat OECD:n työn kannalta tärkeitä, mutta jotka eivät joko ole hakeneet jäsenyyttä tai eivät todennäköisesti tule täyttämään jäsenyyskriteereitä keskipitkällä aikavälillä.

Lisäksi päätettiin laajentumisen ja tiivistetyn kanssakäymisen rahoitusvaikutuksia käsittelevän työryhmän perustamisesta.

Mekanismin toimeenpanon ensimmäisenä vaiheena sihteeristö laati kaikkiaan 54 maasta (sisältäen 16 jäsenyyttä hakenutta maata, Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka eli BRICS-maat sekä 33 muuta maata, joista jäsenmaat olivat pyytäneet faktuaalisia tietoja) ns. faktapaperit  jäsenmaiden kehityksen asteesta OECD-näkökulmasta katsottuna.

Faktapaperit pitävät sisällään: a) keskeiset taloudelliset tunnusluvut; b) yhteiskunnallista ja lainsäädännöllistä kehitystä koskevat ydintiedot; c) suhde OECD:hen ml. osallistuminen järjestön työhön; d) jäsenyydet muissa kansainvälisissä järjestöissä ja maaryhmissä sekä e) osallistuminen keskeisiin kv-sopimuksiin.

Mekanismin toimeenpanon toisena vaiheena jäsenmaita konsultoiden päätettiin tarkastella lähemmin 26 maata 54 maan joukosta vuoden 2006 loppuun mennessä. Ennen vuoden vaihdetta pääsihteeri esitti väliraportin tilanteesta ja kehotti jäsenmaita neuvostossa käytyjen maakohtaisten tarkastelujen ja muiden keskustelujen perusteella konsultoimaan pääkaupunkeja, jotta voitaisiin siirtyä kolmanteen vaiheeseen, eli laatimaan mekanismin periaatepäätösten mukaisesti raportti neuvostolle maalis- huhtikuussa, jotta mekanismin päätavoite, eli raportointi ministerikokoukselle toukokuussa 2007 saataisiin täytettyä.

Lisätietoja: Okko-Pekka Salmimies, puh. +33 1 4524 7146

Tulosta

Päivitetty 6.2.2007


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot